Viikon Vinkki XI/2017: Tienasitko liikaa? Näin palautat opintotukea!

money-1632055_1920

Joskus tulee tehtyä liikaa töitä, tai ehkä opinnoista ei tule tarpeeksi opintopisteitä. Ehkä haluat vain säästää käytettyjä tukikuukausia. Peruessasi tai palauttaessasi: tukikuukausien määrä pienenee, vuositulorajasi nousee ja saat tukikuukauden uudelleen käyttöön. Mikä olikaan syysi opintotukikuukausien perumiseen tai palauttamiseen, tässä vinkkejä kuinka tehdä se!

Voit katsoa Kelan opasvideon opintotuen palauttamisesta verkkopalvelussa.

Voit perua tai palauttaa tukea joko Kelan verkkopalvelussa tai täyttämällä Kelan OT 16 -lomakkeen.

Kun palautat tukea, muista ettet voi perua palautusta! Joudut tekemään uuden hakemuksen tuesta.

Palautus maksetaan nettomääräisenä, eli sen verran kuin mitä olet saanut tilillesi. Kela ilmoittaa verohallinnolle palautuksesta, jolloin sinun ei tarvitse huolehtia veroasioista sen suhteen.

Jos tulorajasi ylittyy, muista palauttaa tuki seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä! Eli jos olet viime vuonna tienannut yli tulorajasi, palautus täytyy tehdä nyt pian.
Samoin edistymisen seurannassa käytettävien tukien palautuksessa syyskaudelta, sekä tukikuukausien säästämisessä, palautus tulee tehdä seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä.

Edistymisen seurannassa kevätkaudelta tuki tulee palauttaa saman vuoden elokuun loppuun mennessä.

Tarkempia tietoja palautuksista voit lukea Kelan verkkosivuilta.

Viikon Vinkki VIII/2017: Vinkkejä vaaleihin!

Viikon alussa METKA julkaisi kuntavaalisivut, joilta löydät vinkkejä miten äänestää ja Metropolialaisia opiskelijoita ehdolla vaaleissa.

Iso kysymys monella kuitenkin on ketä äänestää. Hyvää apua tähän löytyy vaalikoneista. Esimerkkejä 2017 kuntavaalikoneista ovat Ylen vaalikone, Helsingin Sanomien vaalikone, Iltasanomien vaalikone, MTV:n vaalikone.

Ehdokkaat ja puolueet tekevät myös aktiivista vaalityötä kaduilla. Voit käydä jututtamassa ehdokkaita Helsingissä esimerkiksi Narinkkatorilla, Espoossa vaikkapa Sellossa ja Vantaalla muun muassa Tikkurilassa Kauppakadulla! Ehdokkaat kertovat mielellään itsestään, mutta voit myös tentata heitä vaikka puolueen kannoista.

Kunnallisvaaleissa äänestät ehdokasta, mutta äänesi vaikuttaa myös puolueen (tai vaaliliiton) vaalitulokseen. Löydetetyäsi hyvän ehdokkaan, on hyvä myös käydä läpi puolueen yleisiä kantoja sinulle tärkeisiin asioihin. Toisaalta jos tunnet itsellesi läheisen puolueen, on hyvä aloittaa ehdokashaku sen sisältä!

Tärkeintä vaaleissa on kuitenkin antaa äänesi. Jos et äänestä, hyvä ehdokas ei välttämättä pääse päättämään asioistasi. Toisaalta valtuustoon saatetaankin valita joku, joka ei edusta sinun kantojasi yhtään!

facebook_coverphoto_pun_828x315

KUNTAVAALIT

Kuntavaalit pidetään 9. huhtikuuta 2017. Ennakkoäänestys on kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 29.3.–4.4.

 

AIKATAULU:

Vaalipäivä sunnuntai 9.4.2017
Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4.
Ennakkoäänestys ulkomailla 29.3.-1.4.

 

MITÄ KUNTAVAALEISSA VALITAAN?

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin.  Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Helsingin valtuustoon valitaan 85 jäsentä.

MIHIN VAIKUTAN?

Kuntavaaleissa valittavat valtuustot ovat suuren muutoksen edessä n. puolentoista vuoden jälkeen; vuoden 2019 alusta ne eivät enää päätä sosiaali- ja terveyspalveluista. Nämä budjettipainoltaan kunnan suurimmat tehtävät siirtyvät uusien maakuntien vastuulle.

Maakuntia ryhtyvät hallitsemaan maakuntavaltuustot. Ne valitaan suorilla vaaleilla, joista ensimmäiset on tarkoitus järjestää vuoden 2018 presidentinvaalien yhteydessä.

Kuntien keskeisiksi tehtäviksi jäävät muun muassa päivähoidoista, kouluista, tiehankkeista, kaavoituksesta, sekä elinkeino- ja kulttuuripalveluista päättäminen.

MITEN ÄÄNESTÄN?

Voit äänestää ennakkoon 29.3.-4.4. tai vaalipäivänä 9.4., jolloin kuntavaalien äänestyspaikat ovat avoinna kello 9–20. Äänestyspaikkoja on jokaisessa kunnassa vähintään yksi ja koko maassa noin 2 500.

MISSÄ ÄÄNESTÄN?

Äänestyspaikat voi katsoa osoitteessa vaalit.fi tai tästä kartasta, jossa on myös korostettu Metropolian kampukset. Huomaa, että varsinaisena vaalipäivänä saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeutetulle ennen vaaleja postitettuun ilmoituskorttiin. Muista ehdottomasti ottaa äänestypaikalle mukaan henkilöllisyystodistus!

Metropolian kampuksilta lähtevät opiskelijayhdistysten yhteislähdöt ennakkoäänestyksiin:

29.3. klo 13.00 – Leiritie 1, Vantaa, MeMo & Trombi

29.3. klo 15.00 – Bulevardi 31, Helsinki, UIO

29.3. klo 16.00 – Tukholmankatu 10, Helsinki, TXO

29.3. klo 16.15 – Lummetie 2, Vantaa, Demoni

29.3. klo 16.15 – Hämeentie 161, Helsinki, Demoni

4.4. klo 16.00 – Vanha Maantie 6, LEPO

VAALIT?

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut kaupunginvaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kuntavaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset.

Välittömyys. Kuntavaalien äänioikeutetut äänestävät suoraan sitä henkilöä, jotka toivovat tulevan valituksi valtuustoon. Jokaisella ehdokkaalla on oma numeronsa, jonka äänestäjä kirjoittaa äänestystilanteessa saamaansa vaalilippuun.

Salaisuus. Kukaan ei voi saada selville, ketä kuntavaaleissa on äänestänyt tai onko jättänyt kuntavaleissa tyhjän äänestyslipun. (Tieto siitä, onko äänioikeutettu käynyt kuntavaaleissa äänestämässä, ei kuulu vaalisalaisuuden piiriin.)

Suhteellisuus. Puolueet saavat kuntavaaleissa valtuustopaikkoja suunnilleen samassa suhteessa kuin niiden ääniosuus on vaaleissa.

 

Metropolian opiskelijat kunnallisvaaleissa

Muun muassa seuraavat Metropolian opiskelijat ovat kunnallisvaaleissa ehdokkaina:

Alanko_Laura_01 (1)Laura Alanko

Helsinki

#887

Keskusta

Apuvälinetekniikka

Lisätietoja

 

2016_06_14_pk_jemi_0066

Jemi Heinilä

Helsinki

#390

SDP

Kulttuurituotanto

Lisätietoja

 

IMG_20170307_164650

Outi Häkkinen

Vantaa

#156

Vihreät

Liiketalous

Lisätietoja

 

IMG_4577

Maria Jokinen

Helsinki

#64

Kokoomus

Teollinen muotoilu

Lisätietoja

 

Vaali

Antti Lehto

Helsinki

#1062

Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Liiketalous

Lisätietoja

 

Markula_Valtteri_01

Valtteri Markula

Helsinki

#927

Keskusta

Kätilötyö

Lisätietoja

 

Kalle_PolkutieKalle Polkutie

Helsinki

#327

Vasemmisto

Sosiaaliala

Lisätietoja

 

Sonja19

Sonja Pääsukene

Vantaa

#18

SDP

Degree programme in social services

Lisätietoja

 

Minna SuominenMinna Suominen

Hollola

#99

Keskusta

Kätilötyö

Lisätietoja

Viikon Vinkki VII/2017: Suru puserossa? Nyyti tukee!

Nyyriry-logo-N-versio-RGBNyyti ry on opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys. Nyyti tekee töitä opiskelijoiden hyvinvoinnin tueksi, jotta meidän valmiudet meidän mielenterveyden ja opiskelukyvyn ylläpitämiseksi vahvistuu!

Nyyti tarjoaa kaikenlaista kaikenlaisille. Joka toinen torstai järjestetään Nyytin chatteja, joissa voit jutella vapaasti erilaisista arkea ja elämää koskettavista asioista. Tänään torstaina 23.3. esimerkiksi chattaillaan opintojen etenemisestä. Jos omat opinnot takkuaa, kannattaa mennä jakamaan kokemuksia!

Nettiryhmät kokoavat pienemmän porukan yhteen pohtimaan tiettyjä teemoja. Tänä keväänä pohdiskellaan elämäntaitoja, ajanhallintaa ja sosiaalisia taitoja. Ikävä kyllä tämän kevään kaikki nettiryhmät ovat jo täynnä, mutta kannattaa pitää silmät auki seuraavia varten!

Nyytin nettisivuilla voit myös lueskella lisää Nyytin toiminnasta ja palveluista, sekä vinkkejä muihin paikkoihin, joista saada apua ongelmiin! Lue myös tarinoita opiskelijan elämästä ja hyvinvoinnista.

Vertaistuki auttaa ja Nyytin kautta sitä löytyy!

Jos on halipula, tulosta itsellesi Nyytin halicard! Voit myös käydä M-pisteeltä hakemassa valmiin sellaisen!

Halicard_suomi_etu-300x187 Halicard_suomi_takaosa-300x186

Viikon Vinkki VI/2017: Metropolian kampukset ovat savuttomia!

Metropolia_savuton_kampus

Vuoden 2017 alusta lähtien Metropolian kaikki kampukset ovat olleet savuttomia. Savuttomalla kampuksella pyritään edistämään tupakoimattomuutta ja tuetaan tupakoinnin lopettamista haluavia.

Käytännössä savuton kampus tarkoittaa, että kampusten alueilla on tupakointi kielletty, ellei ole erillistä ohjeistusta. Tämä tarkoittaa, ettei koulurakennusten läheisyydessä saa tupakoida. Viikon Vinkki II:ssa käsiteltiin Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta 2016, jonka mukaan vain 3,5% opiskelijoista tupakoi päivittäin. Silti on tärkeää muistaa, että savuttoman kampuksen tyyppiset hankkeet tukevat myös heitä, jotka pyrkivät lopettamaan tupakoinnin.
Tuubitiedottesta voit lukea lisää savuttomasta Metropoliasta.

Viikon Vinkki V/2017: Kiinnostaisiko pelata lentopalloa rentosarjassa? Tai lätkää ihan kunnolla? Opiskelijoiden SM-kisoissa se on mahdollista.

liikuntapalvelut

Opiskelijoiden SM-kisoja järjestetään ympäri Suomea eri lajeissa, ja ne kokoavat yhteen tuhansia ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita. Kilpailuja on eri tasoisia, sillä OSM-kisojen ideana onkin tehdä yhdessä ja levittää liikunnan ilosanomaa.

Tänä vuonna kisoja järjestetään muun muassa kirkkovenesoudussa, curlingissa, jääkiekossa ja futsalissa. Esimerkiksi keilauksessa järjestetään Let’s Bowl -kilpailu, johon mahdollista osallistua missä tahansa keilahallissa ympäri Suomen!

OSM-kisat järjestävät opiskelijat itse ja jos tarjonnasta ei löydykään sitä omaa lajia, niin sille voi järjestää kisat itse!

OSM-kisasivut ja lisätietoa löydät täältä!

Lue myös tuore OSM-kisakirje 2/2017!

Viikon Vinkki IV/2017: Tasa-arvoinen avioliitto vaikuttaa myös Kelan etuuksiin!

1.3. voimaan astunut tasa-arvoinen avioliittolaki vaikuttaa monella tapaa perheellisten opiskelijoidenkin tilanteeseen Kelan kanssa. Nyt samaa sukupuolta oleva puoliso nähdään samanarvoisena kuin eri sukupuolta olevakin. Tämä monessa tilanteessa tarkoittaa erilaisten etuuksien alenemista, koska esimerkiksi lapsen biologista vanhempaa ei enää käsitellä yksinhuoltajana, vaikka hänellä olisikin samaa sukupuolta oleva puoliso.

Kelan sivuilta löytyy lisätietoa sateenkaariperheille, tai perhettä suunnitteleville. Sukupuolesta riippumatta, biologisen äidin puolisolla on oikeus isyys- ja vanhempainrahaan, eikä se edellytä puolison lapsen adoptoimista.

Kela on myös tehnyt infograafeja aiheesta. Yksinhuoltajaisällä on nyt oikeus isyys- ja vanhempainrahaan, mutta mahdollisella tulevalla samaa sukupuolta olevalla puolisolla ei ole.

On tärkeää muistaa ilmoittaa Kelalle avoliitosta, joka nyt myös on tasa-arvoinen. Parisuhde voi olla vanhakin, mutta kuten Kelan sivuilla lukee: “Avoliittosi ei ehkä ole sinulle uusi asia, mutta Kelalle se voi olla. Muista ilmoittaa avoliitosta Kelaan, jos saat jotain etuutta.”

Alla vielä Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin artikkeli aiheesta:


Tasa-arvoisesta avioliittolaista johtuvat sosiaaliturvalakien muutokset tulevat voimaan samaan aikaan tasa-arvoisen avioliittolain kanssa 1. maaliskuuta 2017. Samalla myös avoliiton määritelmä muuttuu.

 

Avioliittolain muutoksen myötä myös samaa sukupuolta olevat puolisot voivat solmia avioliiton. Tasa-arvoinen avioliitto muuttaa myös avoliiton käsitteen. Jatkossa samaa sukupuolta oleva puoliso tai hänen tulonsa voivat vaikuttaa muun muassa seuraavien etuuksien myöntämisperusteisiin tai määrään:

 

  • lastenhoidon tuet
  • lapsilisä
  • opintotuen asumislisä
  • yleinen asumistuki
  • eläkkeensaajan asumistuki
  • kansaneläke
  • perustoimeentulotuki
  • lapsikorotus (eläkkeissä ja työttömyysturvassa).

Avoliitosta pitää ilmoittaa Kelalle, jotta etuudet voidaan maksaa oikein. Avioliitosta ei tarvitse ilmoittaa.

 

Avioliittolain muutos vaikuttaa myös parisuhteen rekisteröimiseen. Mahdollisuus siihen päättyy 1.3.2017. Aiemmin rekisteröidyt parisuhteet jäävät kuitenkin voimaan. Kela maksaa etuuksia rekisteröidyssä parisuhteessa oleville samoin periaattein kuin avio- ja avoliitossa oleville.

 

Muutoksia sateenkaariperheiden etuuksiin

 

Äidin naispuolisella avio- tai avopuolisolla on jatkossa oikeus vanhempain- ja isyysrahaan samoin perustein kuin äidin miespuolisella puolisolla. Esimerkiksi isyysrahaa voidaan maksaa heti lapsen syntymästä alkaen. Vanhempain- ja isyysrahaoikeus ei jatkossa edellytä parisuhteen rekisteröintiä ja perheen sisäistä adoptiota.

 

Lisäksi lapsen hoidosta vastaavalla isällä on oikeus isyys- ja vanhempainrahaan. Sen edellytyksenä ei siis enää ole avio- tai avoliitto lapsen äidin kanssa. Isän puolisolla ei kuitenkaan toistaiseksi ole oikeutta vanhempainpäivärahoihin. Vanhempainrahaa voidaan maksaa siitä lähtien, kun isä ottaa lapsen hoitoonsa. Jos isä ottaa lapsen hoitoonsa jo äitiysrahakauden aikana, isällä on oikeus vanhempainrahaan jo silloin.

 

Uusia säännöksiä sovelletaan, jos vanhempainpäivärahakausi on alkanut 1.3.2017 tai sen jälkeen. Muutokset eivät vaikuta vanhempainpäivärahakausien pituuteen.

Naisparin lapsella voi olla oikeus elatustukeen, jos lapsella ei ole vahvistettua isää. Elatustukioikeus päättyy, jos naisparin toinen osapuoli adoptoi puolisonsa lapsen. Elatustukea voidaan maksaa kuitenkin adoptioprosessin ajan.

 

Maaliskuusta 2017 alkaen samaa sukupuolta oleva puoliso tai hänen tulonsa voivat vaikuttaa myös lastenhoidon tukien ja lapsilisän määrään ja niiden myöntämisperusteisiin.

 

Lisätietoja:

 

Tasa-arvoisen avioliiton vaikutus avoliiton käsitteeseen

osaamiskeskuksen päällikkö Regina Ollila

puh. 040 570 8739

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Tasa-arvoisen avioliiton vaikutus perhe-etuuksiin

lakimies Eva Ojala

puh. 040 355 9318

etunimi.sukunimi@kela.fi

Viikon Vinkki II/2017: Joka kolmas AMK-opiskelija ylipainoinen – ja muita terveystutkimustuloksia!

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on vuodesta 2000 lähtien julkaissut joka neljäs vuosi valtakunnalliset opiskelijoiden terveystutkimukset. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 julkistettiin 13.2.2017 Metropolian juhlasalissa Bulevardilla. Jos 440-sivuinen tutkimus ei ole mieleistä luettavaa, löytyy siitä myös yhteenveto!

Onneksi vieläkin helpommin käsiteltävät opiskeluterveyden trendit on koostettu erilliselle sivulle. Opiskelijoiden ylipainoisuus on ensimmäistä kertaa kääntynyt laskuun sitten vuoden 2000, mutta siitä huolimatta korkeakouluopiskelijoista neljäsosa on tutkimuksen mukaan ylipainoisia.

Päihteiden käyttö on vähentynyt. Esimerkiksi alkoholin käyttö on laskenut vuodesta 2008 lähtien. Myös päivittäinen tupakointi on puolittunut sitten vuoden 2000, mutta toisaalta nuuskan käyttö on kaksinkertaistunut.

Psyykkiset oireet ovat olleet nousussa ja nyt tuoreimman tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas korkeakouluopiskelija kokee psyykkisiä ongelmia. Masennus- ja ahdistuneisuusoireita on vähintään viikoittain melkein viidesosalla opiskelijoista.

Tutkimuksesta ilmeni muitakin mielenkiintoisia tietoja, kuten esimerkiksi että neljäsosa opiskelijoista ei harjaa hampaitaan kahdesti päivässä! Lähes jopa puolet AMK-opiskelijoista istuu arkipäivisin yli 12 tuntia!

Lisätietoja tutkimuksesta löytyy osoitteesta http://www.yths.fi/kott2016.

Viikon Vinkki I/2017: Perheellisen opiskelijan opas!

Väestöliitto, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen opiskelijakuntien liiton – SAMOK ovat koostaneet oppaan, jonka tarkoitus on antaa vinkkejä perhe-elämän ja opiskelujen yhteensovittamisesta.

Oppaassa käsitellään esimerkiksi ammattikorkeakoulua ja opiskelijakuntaa tukemassa opiskelijaa. Lisäksi käydään läpi yhteiskunnan tukia esimerkiksi KELAn kautta. Lopuksi opas kertoo vielä miten kunta voi tukea perheellistä opiskelijaa.

Perheellisen opiskelijan opas, sekä muita hyödyllisiä linkkejä löytyy osoitteesta http://www.parassyy.fi/perheellinen-opiskelija/.

Perheellisen_opiskelijan_opas_kansi_500px