Opiskelijoiden tuet muuttuvat

Opintotuen ja opiskelijoiden asumisen tuen muutokset

Opiskelijat siirtyvät yleiseen asumistukeen

Opiskelijoiden saamiin tukiin tulee muutoksia 1.8.2017 alkaen. Opiskelijat siirtyvät opintotuen asumislisästä yleiseen asumistukeen. Kela katkaisee nykyisen asumistukesi automaattisesti ja yleistä asumistukea voit hakea jo toukokuun lopusta lähtien. Muista kuitenkin tehdä hakemus hyvissä ajoin ennen muutosta. Voit saada tukea takautuvasti elokuulta, jos hakemuksesi on Kelalla viimeistään syyskuun loppuun mennessä.

Huomioi siis, että sinun täytyy hakea erikseen yleistä asumistukea itse.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat hakevat yhteisen asumistuen. Jos samaan ruokakuntaan kuuluva saa jo yleistä asumistukea, hänen täytyy hakea tuen tarkistamista.

 

Ruokakuntaan kuuluu:

  • Samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset (avio- ja avopuolisot sekä isovanhemmat, vanhemmat ja lapset).
  • Muualla asuva puoliso ja alaikäiset lapset.
  • Yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet.
  • Erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet, jos he ovat vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta.
Ruokakuntaan ei kuulu:

  • Erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet henkilöt, jos he eivät ole lähisukulaisia tai jos he eivät ole vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan yhteisvastuussa koko asunnon vuokrasta.
  • Päävuokralainen ja alivuokralainen, jos he eivät ole lähisukulaisia.

 

Asumistuen määrä

Asumistuen määrään vaikuttaa ruokakuntaan kuuluvien bruttotulo, eli tulo ennen vähennyksiä. Jokaisen henkilön tulot arvioidaan joko keskiarvotulona tai jatkuvina tuloina.

Jatkuvaa tuloa käytetään laskennassa, jos henkilön tulot jatkuvat samanlaisina 3 kuukautta. Keskiarvotuloa käytetään, jos henkilön tulot vaihtelevat eivätkä pysy samoina vähintään 3 kuukautta. Keskiarvotulon arvioinnissa otetaan huomioon henkilön kaikki tulot seuraavan 12 kuukauden aikana.

Palkkatulosta, elinkenotoiminnan tulosta tai maatalouden tulosta tehdään 300e/kk ansiotulovähennys, eli näistä saaduista tuloista huomioidaan 300€ vähemmän tuloa laskettaessa.

Tarkista tulorajataulukoista tulojen alaraja, jolloin tulot eivät vaikuta asumistuen määrään sekä tulojen yläraja, jolloin asumistukea ei voi saada.

Enimmäisasumismenoihin vaikuttaa ruokakunnan koko ja asunnon sijaintikunta. Tarkista enimmäisasumismenojen taulukosta oman ruokakuntasi ja asuinpaikkasi vaikutus.

 

Muistilista opiskelijoiden yleisestä asumistuesta

  • Asumistukea voi saada Suomessa asuva henkilö. Ulkomaalainen voi saada asumistukea, jos hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin.
  • Vuokralla asuminen on todistettava vuokrasopimuksella. Asumistukea ei myönnetä hotelli- tai laitosasumiseen eikä tilapäismajoitukseen (esim. opiskelijoiden hätämajoitukseen).
  • Asumistuki maksetaan kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Se maksetaan hakijan hakemuksessa ilmoittamalle pankkitilille tai se voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle.
  • Asumistuen saaminen ei edellytä opiskelua. Asumistuessa ei huomioida opiskelukuukausia tai opintotuen enimmäisaikoja, mutta opintoraha huomioidaan tulona. Opintolainaa ei huomioida tulona.
  • Asumistuki ei vaikuta opintotuen saamiseen. Sitä ei huomioida tulona opintotuessa.
  • Asumistukea ei myönnetä opiskelijalle, joka voi saada opintoihin kuuluvan maksuttoman asunnon. Asumistuki voidaan kuitenkin myöntää, jos et voi ottaa asuntoa vastaan ja sinulla siihen on erityinen syy. Syyt ovat pääosin samat kuin opintotuen asumislisässä (ks. Maksuton asuntolapaikka asumislisässä).
  • Jos olet alle 18-vuotias itsenäisesti asuva (et asu vanhempasi luona), voit saada yleistä asumistukea, jos sinulla on ansiotuloja tai saat opintotukea tai muuta tukea. Hae ensin opintotukea. Jos sinulle myönnetään opintoraha tai opintolainan valtiontakaus, voit hakea asumistukea. Kela ei tutki sitä, nostatko opintolainaa.
  • Jos sinä, puolisosi tai muu perheesi asutte opintojen vuoksi useammassa asunnossa, voitte saada asumistuen vain yhteen asuntoon. Teidän on valittava, mihin asuntoon haette yleistä asumistukea.
  • Jos olet vuokrannut asunnon vanhemmaltasi tai jos vuokra-asunto on vanhempasi omistama, voit saada asumistukea samoin ehdoin kuin muutkin tuensaajat.
  • Jos saat asumistukea, sinun on välittömästi ilmoitettava Kelalle tulojen olennaisesta muutoksesta, muutoksista ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden määrässä ja muista asumistukeen vaikuttavista muutoksista.

Lähde: http://www.kela.fi/opiskelijoiden-tukien-muutokset

Korkeakouluopiskelijoiden opintotukimuutokset

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrä laskee, sillä se yhtenäistetään toisen asteen opintorahojen tasolle, eli opintorahaa saa enintään 250,28€/kk.

Uusien opiskelijoiden enimmäistukiaika lyhenee 2 kuukaudella. Samoin toisen tutkinnon suorittavien opintotukiaika lyhenee 54 tukikuukauteen. Kokonaistukiaika säilyy edelleen samana, eli 1.8.2014 jälkeen aloittaneilla 64 tukikuukautta ja ennen 1.8.2014 aloittaneilla 70 tukikuukautta.

Opintolainamuutokset

Opintolainan määrä nousee 400€ kuukausilainasta 650€ kuukausilainaan. Jos lainatakaus on myönnetty koko opiskeluajallesi, saat heinäkuussa 2017 automaattisen päätöksen lukuvuoden 2017-2018 opintolainasta.

Muutokset tulovalvontaan

Tukivuodesta 2016 lähtien, eli helmikuussa 2018 tehtävässä tulovalvonnassa tulojen takaisinperinnän korotus on 7,5%, kun se aiemmin on ollut 15%.

Jos vuositulosi ylittävät opintotuen vuositulorajan, peru tai palauta loppuvuoden 2017 tukikuukausia, joilta et saa asumislisää ja joilta saat pienempää opintorahaa. Älä siis peru alkuvuoden 2017 tukikuukausia.

Vuositulorajoja korotetaan vuonna 2018, mutta uudet tulorajat ovat tiedossa vasta loppuvuodesta 2017.

Tukien muutokset yhteensä

Useimpien opiskelijoiden tuki suurenee muutosten myötä, mutta se muuttuu lainapainotteisemmaksi.

Tuen määrä voi suurentua 450€, tai laskea 40€. Opintotuen ja asumistuen yhteismäärä on 1175-1305€. Ilman asumistukea opintotuen määrä on 900€.

Opintorahaa saa 250,28€/kk. Tämän lisäksi opintolainaa myönnetään 650€/kk. Nämä muodostavat yhteensä 900€/kk opintotuen. Ennen yleiseen asumistukeen siirtymistä opintotuen yhteismäärä oli 850-940€/kk.


Mitä pitää muistaa tehdä?

Kela tarkistaa aiemmin myönnetyt opintotuet pääasiassa automaattisesti. Suurin osa opintotuen saajista saa takistuspäätöksen toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa.

Hae opintotukea, jos et saa sitä vielä.

Hae 1.8.2017 alkavaa yleistä asumistukea jo toukokuun lopusta, jos tiedät syksyn tulosi, asumismenosi ja muut asumisolosuhteet.

Lue lisää:

Kela: Opintotuen ja opiskelijoiden asumisen tuen muutokset 1.8.2017

Jos sinulle jäi kysymyksiä, ole yhteydessä meihin osoitteessa edunvalvonta@metkaweb.fi!

Viikon Vinkki XI/2017: Tienasitko liikaa? Näin palautat opintotukea!

money-1632055_1920

Joskus tulee tehtyä liikaa töitä, tai ehkä opinnoista ei tule tarpeeksi opintopisteitä. Ehkä haluat vain säästää käytettyjä tukikuukausia. Peruessasi tai palauttaessasi: tukikuukausien määrä pienenee, vuositulorajasi nousee ja saat tukikuukauden uudelleen käyttöön. Mikä olikaan syysi opintotukikuukausien perumiseen tai palauttamiseen, tässä vinkkejä kuinka tehdä se!

Voit katsoa Kelan opasvideon opintotuen palauttamisesta verkkopalvelussa.

Voit perua tai palauttaa tukea joko Kelan verkkopalvelussa tai täyttämällä Kelan OT 16 -lomakkeen.

Kun palautat tukea, muista ettet voi perua palautusta! Joudut tekemään uuden hakemuksen tuesta.

Palautus maksetaan nettomääräisenä, eli sen verran kuin mitä olet saanut tilillesi. Kela ilmoittaa verohallinnolle palautuksesta, jolloin sinun ei tarvitse huolehtia veroasioista sen suhteen.

Jos tulorajasi ylittyy, muista palauttaa tuki seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä! Eli jos olet viime vuonna tienannut yli tulorajasi, palautus täytyy tehdä nyt pian.
Samoin edistymisen seurannassa käytettävien tukien palautuksessa syyskaudelta, sekä tukikuukausien säästämisessä, palautus tulee tehdä seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä.

Edistymisen seurannassa kevätkaudelta tuki tulee palauttaa saman vuoden elokuun loppuun mennessä.

Tarkempia tietoja palautuksista voit lukea Kelan verkkosivuilta.

Viikon Vinkki X/2017: Pylly ylös!

Viime vuonna ilmestyneen Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan opiskelijoiden mediaani istumiselle on 10,75 tuntia arkipäivän aikana. Istuminen kuitenkin hidastaa aineenvaihduntaa, lihottaa, väsyttää sekä altistaa sydän- ja verisuonitaudeille. Pitäisikö siis nostaa pylly ylös?

Istumista tulisi tauottaa nousemalla seisomaan tunnin aikana pari kertaa. Seisominen virkistää, ennaltaehkäisee istumisesta koituvia haittoja ja parantaa verensokeriarvoja. Pylly ylös kampanjasta voit lukea lisää YTHS:n sivuilta ja OLL kertoo sivuillaan 10 faktaa istumisesta.

Myös Metropoliassa on kiinnitetty huomiota istumisen vähentämiseen ja meneillään onkin esimerkiksi innovaatioprojekti, jonka tavoitteena on luoda oppimistila, jossa luontevaa opiskella niin seisten kuin istuenkin!

Viikon Vinkki IX/2017: Metropolia ei lopu valmistumiseen!

Lähde mukaan Metropolian alumnitoimintaan.

Alumneille järjestetään Metropolian puolesta avoimia tapahtumia. Lisäksi alumnit muodostavat vahvan verkoston, jonka kautta saat kontakteja ja tietoa.

Yhteydenpidon välineinä alumnit käyttävät alumniportaalin lisäksi sosiaalista mediaa. Facebookista voit seurata esimerkiksi työelämään liittyviä aiheita. Twitteristä löytyy alumneille suunnattua ajankohtaista tiedotusta. Kannattaa muistaa merkitä LinkedIniin Metropoliassa suorittamasi tutkinto.
Katso alumnien sivut täältä ja liity alumnirekisteriin!

Hae opiskelijaedustajaksi Metropolian hallitukseen

METKA hakee opiskelijaedustajaa Metropolia oy:n hallitukseen. Hallituksessa on omistajien edustajien lisäksi yksi opiskelijoiden ja yksi henkilökunnan edustaja ja he tuovat päätöksentekoon Metropolian sisäistä näkökulmaa. Hallitus päättää Metropolian toiminnan keskeisistä linjauksista, toiminta- ja taloussuunnitelmista sekä rehtorin valinnasta. Opiskelijaedustajalla on erinomainen mahdollisuus päästä vaikuttamaan korkeakoulun suuntaan sekä saada ainutkertaista kokemusta.

Samaan aikaan jatkuu haku usean tutkinto-ohjelman neuvottelukuntaan.  Neuvottelukunnassa käsitellään koulutusohjelmaan liittyviä kehityssuunnitelmia, kuten esimerkiksi opetussuunnitelmien uudistukset. Neuvottelukunnat ovat hyvä paikka kehittää oman tutkinnon sisältöä, nostaa epäkohtia esiin ja parantaa tutkintojen linkkiä työelämään. Asioita voi edistää lähtemällä itse edustajaksi tai ottamalla yhteyttä oman neuvottelukunnan opiskelijajäseniin.

Lisätietoja hausta löydät vaalikuulutus-sivulta.

Viikon Vinkki V/2017: Kiinnostaisiko pelata lentopalloa rentosarjassa? Tai lätkää ihan kunnolla? Opiskelijoiden SM-kisoissa se on mahdollista.

liikuntapalvelut

Opiskelijoiden SM-kisoja järjestetään ympäri Suomea eri lajeissa, ja ne kokoavat yhteen tuhansia ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita. Kilpailuja on eri tasoisia, sillä OSM-kisojen ideana onkin tehdä yhdessä ja levittää liikunnan ilosanomaa.

Tänä vuonna kisoja järjestetään muun muassa kirkkovenesoudussa, curlingissa, jääkiekossa ja futsalissa. Esimerkiksi keilauksessa järjestetään Let’s Bowl -kilpailu, johon mahdollista osallistua missä tahansa keilahallissa ympäri Suomen!

OSM-kisat järjestävät opiskelijat itse ja jos tarjonnasta ei löydykään sitä omaa lajia, niin sille voi järjestää kisat itse!

OSM-kisasivut ja lisätietoa löydät täältä!

Lue myös tuore OSM-kisakirje 2/2017!

Viikon Vinkki IV/2017: Tasa-arvoinen avioliitto vaikuttaa myös Kelan etuuksiin!

1.3. voimaan astunut tasa-arvoinen avioliittolaki vaikuttaa monella tapaa perheellisten opiskelijoidenkin tilanteeseen Kelan kanssa. Nyt samaa sukupuolta oleva puoliso nähdään samanarvoisena kuin eri sukupuolta olevakin. Tämä monessa tilanteessa tarkoittaa erilaisten etuuksien alenemista, koska esimerkiksi lapsen biologista vanhempaa ei enää käsitellä yksinhuoltajana, vaikka hänellä olisikin samaa sukupuolta oleva puoliso.

Kelan sivuilta löytyy lisätietoa sateenkaariperheille, tai perhettä suunnitteleville. Sukupuolesta riippumatta, biologisen äidin puolisolla on oikeus isyys- ja vanhempainrahaan, eikä se edellytä puolison lapsen adoptoimista.

Kela on myös tehnyt infograafeja aiheesta. Yksinhuoltajaisällä on nyt oikeus isyys- ja vanhempainrahaan, mutta mahdollisella tulevalla samaa sukupuolta olevalla puolisolla ei ole.

On tärkeää muistaa ilmoittaa Kelalle avoliitosta, joka nyt myös on tasa-arvoinen. Parisuhde voi olla vanhakin, mutta kuten Kelan sivuilla lukee: “Avoliittosi ei ehkä ole sinulle uusi asia, mutta Kelalle se voi olla. Muista ilmoittaa avoliitosta Kelaan, jos saat jotain etuutta.”

Alla vielä Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin artikkeli aiheesta:


Tasa-arvoisesta avioliittolaista johtuvat sosiaaliturvalakien muutokset tulevat voimaan samaan aikaan tasa-arvoisen avioliittolain kanssa 1. maaliskuuta 2017. Samalla myös avoliiton määritelmä muuttuu.

 

Avioliittolain muutoksen myötä myös samaa sukupuolta olevat puolisot voivat solmia avioliiton. Tasa-arvoinen avioliitto muuttaa myös avoliiton käsitteen. Jatkossa samaa sukupuolta oleva puoliso tai hänen tulonsa voivat vaikuttaa muun muassa seuraavien etuuksien myöntämisperusteisiin tai määrään:

 

  • lastenhoidon tuet
  • lapsilisä
  • opintotuen asumislisä
  • yleinen asumistuki
  • eläkkeensaajan asumistuki
  • kansaneläke
  • perustoimeentulotuki
  • lapsikorotus (eläkkeissä ja työttömyysturvassa).

Avoliitosta pitää ilmoittaa Kelalle, jotta etuudet voidaan maksaa oikein. Avioliitosta ei tarvitse ilmoittaa.

 

Avioliittolain muutos vaikuttaa myös parisuhteen rekisteröimiseen. Mahdollisuus siihen päättyy 1.3.2017. Aiemmin rekisteröidyt parisuhteet jäävät kuitenkin voimaan. Kela maksaa etuuksia rekisteröidyssä parisuhteessa oleville samoin periaattein kuin avio- ja avoliitossa oleville.

 

Muutoksia sateenkaariperheiden etuuksiin

 

Äidin naispuolisella avio- tai avopuolisolla on jatkossa oikeus vanhempain- ja isyysrahaan samoin perustein kuin äidin miespuolisella puolisolla. Esimerkiksi isyysrahaa voidaan maksaa heti lapsen syntymästä alkaen. Vanhempain- ja isyysrahaoikeus ei jatkossa edellytä parisuhteen rekisteröintiä ja perheen sisäistä adoptiota.

 

Lisäksi lapsen hoidosta vastaavalla isällä on oikeus isyys- ja vanhempainrahaan. Sen edellytyksenä ei siis enää ole avio- tai avoliitto lapsen äidin kanssa. Isän puolisolla ei kuitenkaan toistaiseksi ole oikeutta vanhempainpäivärahoihin. Vanhempainrahaa voidaan maksaa siitä lähtien, kun isä ottaa lapsen hoitoonsa. Jos isä ottaa lapsen hoitoonsa jo äitiysrahakauden aikana, isällä on oikeus vanhempainrahaan jo silloin.

 

Uusia säännöksiä sovelletaan, jos vanhempainpäivärahakausi on alkanut 1.3.2017 tai sen jälkeen. Muutokset eivät vaikuta vanhempainpäivärahakausien pituuteen.

Naisparin lapsella voi olla oikeus elatustukeen, jos lapsella ei ole vahvistettua isää. Elatustukioikeus päättyy, jos naisparin toinen osapuoli adoptoi puolisonsa lapsen. Elatustukea voidaan maksaa kuitenkin adoptioprosessin ajan.

 

Maaliskuusta 2017 alkaen samaa sukupuolta oleva puoliso tai hänen tulonsa voivat vaikuttaa myös lastenhoidon tukien ja lapsilisän määrään ja niiden myöntämisperusteisiin.

 

Lisätietoja:

 

Tasa-arvoisen avioliiton vaikutus avoliiton käsitteeseen

osaamiskeskuksen päällikkö Regina Ollila

puh. 040 570 8739

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Tasa-arvoisen avioliiton vaikutus perhe-etuuksiin

lakimies Eva Ojala

puh. 040 355 9318

etunimi.sukunimi@kela.fi

Viikon Vinkki III/2017: Kaupunkipyörät tulevat taas!

kaupunkipyorat-1

Helsingin kaupunkipyöräpalvelu lanseerattiin viime vuonna. Tänä vuonna järjestelmää laajennetaan kolminkertaiseksi, eli käytössä on 150 asemaan 1500 pyörää! Kaupunkipyöriä tullaan pilotoimaan myös Espoossa Matinkylän ja Olarin alueilla. Samalla maksulla voi polkea Espoossa ja Helsingissä! Tällä tavalla HSL haluaa tukea ihmisten arjen liikkuvuutta, joka ei pysähdy kuntarajoille.

Maksuistakin ollaan saatu nyt tietoa. Kausi on samanhintainen kuin viimekin vuonna, eli 25€. Pyöriä saa myös käyttöön lyhyemmäksi ajaksi. Viikko maksaa 10€ ja päivä 5€. Lisämaksut ja kertamaksut on yksinkertaistettu niin, että jokainen ylimääräinen puolituntinen maksaa 1€ ensimmäisen maksuttoman puolen tunnin jälkeen.

HSL on laatinut pyöräilyn markkinointistrategian yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa vuosille 2016-2020. Ilmeenä pyöräliikenteeseen kuuluu HSL:llä kaupunkipyörien keltainen väri, sekä pisteviiva. Näitä elementtejä kannattaa pitää silmällä kaupungilla!

Pyöräilykausi alkaa 2.5.2017. Silloin pääset polkemaan esimerkiksi Bulevardilta Tukholmankadulle! Käy katsomassa täältä vuoden 2017 asemien sijainnit.

Viikon Vinkki II/2017: Joka kolmas AMK-opiskelija ylipainoinen – ja muita terveystutkimustuloksia!

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on vuodesta 2000 lähtien julkaissut joka neljäs vuosi valtakunnalliset opiskelijoiden terveystutkimukset. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 julkistettiin 13.2.2017 Metropolian juhlasalissa Bulevardilla. Jos 440-sivuinen tutkimus ei ole mieleistä luettavaa, löytyy siitä myös yhteenveto!

Onneksi vieläkin helpommin käsiteltävät opiskeluterveyden trendit on koostettu erilliselle sivulle. Opiskelijoiden ylipainoisuus on ensimmäistä kertaa kääntynyt laskuun sitten vuoden 2000, mutta siitä huolimatta korkeakouluopiskelijoista neljäsosa on tutkimuksen mukaan ylipainoisia.

Päihteiden käyttö on vähentynyt. Esimerkiksi alkoholin käyttö on laskenut vuodesta 2008 lähtien. Myös päivittäinen tupakointi on puolittunut sitten vuoden 2000, mutta toisaalta nuuskan käyttö on kaksinkertaistunut.

Psyykkiset oireet ovat olleet nousussa ja nyt tuoreimman tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas korkeakouluopiskelija kokee psyykkisiä ongelmia. Masennus- ja ahdistuneisuusoireita on vähintään viikoittain melkein viidesosalla opiskelijoista.

Tutkimuksesta ilmeni muitakin mielenkiintoisia tietoja, kuten esimerkiksi että neljäsosa opiskelijoista ei harjaa hampaitaan kahdesti päivässä! Lähes jopa puolet AMK-opiskelijoista istuu arkipäivisin yli 12 tuntia!

Lisätietoja tutkimuksesta löytyy osoitteesta http://www.yths.fi/kott2016.

Viikon Vinkki I/2017: Perheellisen opiskelijan opas!

Väestöliitto, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen opiskelijakuntien liiton – SAMOK ovat koostaneet oppaan, jonka tarkoitus on antaa vinkkejä perhe-elämän ja opiskelujen yhteensovittamisesta.

Oppaassa käsitellään esimerkiksi ammattikorkeakoulua ja opiskelijakuntaa tukemassa opiskelijaa. Lisäksi käydään läpi yhteiskunnan tukia esimerkiksi KELAn kautta. Lopuksi opas kertoo vielä miten kunta voi tukea perheellistä opiskelijaa.

Perheellisen opiskelijan opas, sekä muita hyödyllisiä linkkejä löytyy osoitteesta http://www.parassyy.fi/perheellinen-opiskelija/.

Perheellisen_opiskelijan_opas_kansi_500px