Vuoden ensimmäisessä KOPPIssa oli puhumassa vararehtori Vesa Taatila. 

Kysymys: Mikä on opiskelijoiden mahdollisuus päästä vaikuttamaan nyt uudessa organisaatiossa?

VT: Koulutusohjelmat jatkuvat samalla tavalla kuin ovat alkaneet, ensi vuonna tullaan sisään tutkinto-ohjelmiin. Opiskelijan näkökulmasta uudistuksen ei pitäisi juuri muuttua, vaan muutos kohdistuu lähinnä Metropolian organisoitumiseen sekä ohjausmalliin. Tutkintopäällikkö vastaa tutkintokokonaisuudesta ja tutkinnoilla on vastaavat, jotka suurella osalla on samat kuin aikaisemmin.

Opiskelijan kannalta lähin opettajan jälkeen on tutkintovastaava.

Kysymys: Mikä on neuvottelukuntien rooli ja asema uudessa organisaatiossa?

VT: Neuvottelukunnat jatkavat tämän vuoden samalla kokoonpanolla kuin ennen. AMK-lain uudistuksen toisen vaiheen mennessä läpi, neuvottelukuntien asema ja rooli todennäköisesti muuttuu.

Kahden hallituksen mallista luopuminen on valmistelussa uudessa AMK-laissa. Valmisteluesityksen mukaan AMK-hallitus poistuu ja tulee vain yksi hallitus ammattikorkeakouluun.

Tulosalueiden johtotiimeihin on tulossa seuraavan AMK-hallituksen kokoukseen uudistettu esitys tulosalueiden johtokuntien kokoonpanosta, johon tulee henkilökunnan ja opiskelijoiden edustus.

Kysymys: Opiskelijavaikuttamisesta, on yritetty kartoittaa missä on opiskelijaedustajia. Opetussuunnitelman muutosta ja kampusprojektia, kuinka paljon näissä on ollut opiskelijaedustusta?

VT: Kampusprojekteissa on kussakin ryhmässä kaksi opiskelijoiden edustusta, paitsi Leppävaarassa, josta toinen henkilö on juuri vaihtunut. Opetussuunnitelmatyössä opiskelijoita ei ole juuri kuultu, mutta tarkoitus on viimeistään hallituskäsittelyn yhteydessä, menossa hallitukseen 18.3. Opiskelijoiden kannattaa ottaa yhteyttä AMK-hallituksen opiskelijaedustajiin.

Tulevaisuudessa mennään neljään samanaikaiseen periodiin koko Metropoliaan. Opintojakson minimilaajuus on 5op, yhdessä periodissa suoritetaan 15op eli yksi opintokokonaisuus, 1-3 opintojaksoa.

Mennään ns. pääaine-sivuainelogiikkaan, kun hakee tiettyyn tutkintoon, niin aikaisintaan puolen vuoden kuluttua voi valita muutamia perusvaihtoehtoja, joiden sisällä on vielä erikoistumisvaihtoehtoja. Näihin on olemassa joitain malliesimerkkejä. Kolmantena opiskeluvuotena sitten voi valita sivuaineen, joka voi olla ihan mitä tahansa tarjonnassa olevaa, 15+15op tai 30op.

Lisäksi on olemassa sellaisia sivuaineita, jotka ovat monialaisia sivuaineita, esimerkiksi kansainvälisestä liiketoiminnasta. Tavoitteena on että opiskelija pystyy valitsemaan itselleen sopivan polun ja että rakenne on selkeä, että se ei jää esteeksi opintojen esteeksi. Yhdessä periodissa on lisäksi tarkoitus pitää kaikki opetus yhdellä kampuksella, että ei tarvitse liikkua kampukselta toiselle.

Kaikissa opinnoissa on alussa “kädet saveen” -vaihe. Sellainen, että pääsee oikeasti tekemään sitä juttua, jota on lähtenyt tekemään. Esimerkiksi joissain insinöörialoilla on ollut sellaista, että motivaatio lähtee pettämään kun vedetään pelkkää matikkaa. Kun pääsee kokeilemaan sitä omaa juttuaan heti alussa, niin on motivoivampaa opiskella perusaineita, kun ymmärtää niiden vaikutuksen ammattialalle.

Kysymys: Uusintakerroista, uusitaanko 5op vai koko 15op?

VT: Tästä tullaan keskustelemaan tutkintosäännön uudistuksesta AMK-hallituksessa lähetekeskustelussa. Valmiita linjoja tähän ei vielä ole.

On ollut puhetta, että kaksi vuotta vedetään päällekkäin sekä uutta mallia että vanhaa järjestää opetus ja sen jälkeen sitten siirretään vanhat opiskelijat uusiin malleihin.

Sellaista tilannetta ei saa opiskelijalle tulla, että opiskelijalta puuttuu vain yksi pieni osa ja että valmistuminen jää siitä roikkumaan. Tutkinnot ja 55op:ta suorittaneiden määrät ovat meille iso raha ja ne ovat korkeakoululle tärkeitä ja niiden saavuttamiseen pyritään. Viime vuoden ennätysvalmistumislukujen yksi iso tekijä oli se, että aktiivisesti etsittiin niitä pitkään opiskelleita, joilta puuttui se viimeinen matikka.

Kysymys: Mikä on School of Businessin ja School of ICT:n rooli uudessa Metropoliassa?

VT: Visio on se, että meillä on yksi Metropolia ja yksi tapa tehdä asioita. Meidän pitää päästä tilanteeseen, että opiskelukampuksesta riippumatta kaikkia kohdellaan samalla tavalla.

taatila_koppi

Kysymys: Opetussuunnitelmatyön tavoitteista. Opettajilla vastarintaa. Vastakkainasettelu, ylhäältä määrätään ja pakotetaan, panostaako Metropolia nyt opettajien motivointiin ja jaksamiseen tässä tilanteessa?

VT: Viime vuosi oli traumaattinen, kun käytiin kahdet YT:t. Yhdestä YT:stä toipumiseen menee useita vuosia ja meillä oli kahdet samana vuonna. Samaan aikaan tuli isoja muutoksia myös rahoitusmalliin, joka ohjaa toimintaamme monipuolisempaan suuntaanYT:t kohdistuivat ensisijaisesti hallinto- ja tukipalveluihin, mutta vähennykset lisäävät suoraan jatkavien henkilöiden työtaakkaa.Organisaatiouudistuksella, jota vielä rakennetaan, pyritään vastaamaan näihin haasteisiin. Opettajista voi välillä tuntua, että heillä on kolme esimiestä, vaikka todellisuudessa heillä on vain yksi.

Kysymys: Tukholmankadulla kieltenopettajat tuovat terveisiä, että kieltenopetuksen taso laskee, kun he voivat pitää vain muutaman hassun lähiopetustunnin ja suurin osa pitäisi teettää itsenäisenä työnä. Yleisellä tasolla säästöt ovat johtaneet tason laskemiseen.

 VT: Tähän pyritään vastaamaan sillä yhteisöllisellä opettamisella. On ollut todella paljon erilaisia toimintatapoja, yksilölähtöinen tapa jakaa resursseja ei ole pystynyt huomioimaan sitä, miten eri tavalla eri asioissa tarvitaan eri määriä lähiopetusta ja eri asioita opitaan eri tavoilla. Massaopetuksessa ei välttämättä voida puhua lähiopetuksesta, koska kyseessä on usein yksisuuntainen viestintä monikeskeisen dialogin sijasta.

Mikä kannattaa vetää 200 hengen luentoina ja mikä kannattaa vetää ryhmäohjauksena? Me ollaan vielä keskellä tätä prosessia, tätä tehdään tänä vuonna. Kun tähän päästään sisään, niin meillä on paljon mahdollisuuksia päästä hyviin tuloksiin.

Kysymys: Eri toimipisteissä opettavat ja opiskelevat kokevat, että muissa toimipisteissä vähennetään vähemmän resursseja kieltenopetuksesta.

VT: Säästöt ovat koskeneet kaikkia ja näitä terveisiä tulee monelta suunnalta usein. Todellisuudessa kaikilta on vähennetty.

Kysymys: Onko yhteistyösuunnitelmia muiden alueen korkeakoulujen kanssa?

VT: On jotain puhuttu, mutta omatkin volyymit ovat niin suuret, että skaalaetua ei juuri synny. Suuria säästöjä tällä ei syntyisi, joten tätä ei ole nähty tarpeelliseksi viedä enempää eteenpäin.

Kysymys: Lähiopetus vähenee, opiskelijoilla on enemmän itsenäisiä töitä, opiskelija enemmän itsestään vastuussa ja pitää olla sitoutuneita opiskeluun. Onko uusia keinoja sitouttaa opiskelijoita kuin tää kädet saveen?

VT: Opiskelijoiden oma motivaatio on keskeinen tässä. Meidän etu on se, että meille ei ole kauhean helppo päästä. Meillä ei ole ainuttakaan sellaista linjaa, joissa on vähemmän hakijoijta kuin paikkoja. Ryhmäytymisen merkitys on tärkeää, jos ei ryhmäydy omaan porukkaan, niin keskeyttämisprosentti kasvaa. Alussa tehdään paljon ryhmässä ja yritetään sillä tavoin sitouttaa opiskelijoita. Ryhmäytymistä lähdetään nimenomaan opintojen kautta, ei pelkästään tutortoiminnan kautta, ensimmäiset kaksi periodia tehdään paljon ryhmätöitä.

Oppiminen on loppujen lopuksi itsestä kiinni ja se on vain opiskelijan itsensä päätettävissä. Todella hyvät opettajat voivat auttaa siinä, mutta vastuu ja päätösvalta on opiskelijalla.

Mitä enemmän tekee itse, sitä enemmän oppii. Porukka pitää saada aidosti tekemään itse. Kun puhutaan opettajan kohtaamisesta, niin jossain oppimisessa voi olla erittäin tehokas malli, jossa tunti istutaan neljän hengen porukan kanssa ja sparrataan ja kyseenalaistetaan ja sitten seuraava samanlainen seuraavalla viikolla ja sitten annetaan pari kirjaa tai nettisivu, josta löytää lisätietoja.

Vanha työsuunnitteluohje lähti mekaanisesti siitä, että asiat tehdään yhdellä tavalla. Tarvitaan erilaisia tapoja ohjata oppimista. Miten ryhmätöitä ohjataan ja miten ne integroidaan ammatilliset konkreettiset sovellukset siihen teoriapuoleen?

Luento on joskus oikeankokoiselle ryhmälle oikea ratkaisu ja se saattaa olla hyvinkin iso ryhmä. Kysymyksenä on se, että miten oppiminen toimii. Joitakin asioita on kaikkein tehokkainta oppia ulkoa ja meidän tehtävänä on löytää ne parhaat ja tehokkaimmat tavat käyttää opettajien aikaa.

Metropolia on kritisoinut AMK-lakiluonnosta laadullisten mittarien puutteesta. Rahoitusmallissa on vain kaksi laadullista mittaria koulutukselle, opiskelijapalaute ja työllistyminen, ja muuten tuloksia mitataan määrällisesti. Metropolia on lähtenyt siitä, että laatu pidetään korkealla ja ei kouluteta valmistuneita joilla on paperi, mutta ei osaamista. Luotetaan myös vahvasti siihen, että opettajilla on ammattiylpeyttä olla päästämättä mitä tahansa läpi. Oppimisen laadun mittaaminen on äärimmäisen vaikeaa, tentti on heikko mittari siihen.