02/12/2015

Suomalaiset opiskelija-aktiivit tositoimissa SAMOKin liittokokouksessa

Kirjoittaja Aditya Kelekar on kuvassa oikeassa reunassa.

Kirjoittaja Aditya Kelekar on kuvassa oikeassa reunassa.

Opiskelijakuntien toiminta liitetään usein pelkkien bileiden järjestämiseen, koska ne ovat yleensä näyttävässä osassa. Moni törmää kampuksien seiniä koristaviin opiskelijakuntien logoilla varustettuihin bilejulisteisiin. Moni opiskelija unohtaa sen, että opiskelijakunnilla on myös vakavampi rooli, kuten opetuksen laadun tarkkailu oppilaitoksissa. Viime viikonloppuna 11 METKAn jäsentä olivat keskustelemassa muiden opiskelijakuntien kanssa muun muassa koulutuksen laadusta ammattikorkeakouluissa.

Näitä keskusteluja käytiin SAMOKin liittokokouksessa Lahdessa. SAMOK on kansallinen poliittisesti sitoutumaton voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tuo yhteen kaikkien ammattikorkeakoulujen opiskelijat. SAMOK edustaa jokaista suomalaista ammattikorkeakoulussa olevaa opiskelijakuntaa; opiskelijakuntien paikat SAMOKissa riippuvat opiskelijakunnassa olevien jäsenten määrästä.

Liittokokouksen aikana keskusteltiin laajalti eri aiheista. Yksi keskustelun aiheista oli se, pitäisikö ammattikorkeakouluopiskelijoiden liittyä automaattisesti opiskelijakuntien jäseniksi, kuten yliopistoissa tehdään. Yksi puoli halusi puolustaa SAMOKin pitkäaikaista tavoitetta automaattisesta jäsenyydestä, toinen puoli piti puolestaan nykyistä käytäntöä vapaaehtoisesta jäsenyydestä parempana. Kokouksessa päädyttiin vapaaehtoisen jäsenyyden voittoon. Näin liittokokouksessa siis päätetään asioista! Näitä päätöksiä lobataan tämän jälkeen eduskunnassa.

SAMOK2015-lauriym

Yksi päätöksistä koski avoimen pääsyn järjestelmiä. Opiskelijakunta HELGA ehdotti, että ammattikorkeakoulujen tulisi suosia enemmän avoimissa järjestelmissä tarjolla olevia julkaistuja opinnäytetöitä ja että kaikkien tulisi päästä niihin veloituksetta käsiksi. Tästä saatiin aikaan myönteinen päätös, joka tosin vaati tiukkaa väittelyä ehdotuksen sanavalintoja koskien.

Kaikki SAMOKin liittokokouksessa esillä olevat ehdotukset menevät ensin työryhmien käsittelyyn. Tänä vuonna tämän käsittelyn jakoi kaksi ryhmää. Jos ehdotus menee työryhmässä läpi, se menee puolestaan eteenpäin itse liittokokouksen käsiteltäväksi. Liittokokoustasolla ehdotus käsitellään jälleen lyhyesti, jonka jälkeen asiasta äänestetään. Myönteisen päätöksen saavuttamiseksi tarvitaan enemmistön äänimäärä. Toiminta on siis pohjimmiltaan hyvin samanlaista kuin eduskunnassa.

Yksi kannanotoista oli suora hyökkäys ammattikorkeakoulujen hallintoja vastaan vaatien, että ne luopuvat opiskelijoihin kohdistuvista piilokuluista. Yksi esimerkki tällaisesta on maksu, joka opiskelijalta peritään, jos hän haluaa jatkaa opintojansa määrätyn opintoajan umpeutuessa.

Kaikki keskusteltavat aiheet eivät liittyneet opiskelijoiden välittömiin tarpeisiin. Jotkut esitykset tavoittelivat koko yhteiskuntaa koskevia seurauksia. Yksi ehdotuksista koski kansallisen oppimiskeskuksen avaamista, joka tunnustaisi turvapaikanhakijoiden aiemmat opinnot ja helpottaisi opiskelujen jatkamista Suomessa. Tämä olisi hyvä ratkaisu erityisesti niille henkilöille, jotka ovat kouluttautuneet kotimaassaan, mutta kenellä ei ole tarvittavia dokumentteja todisteena opinnoista.

SAMOK2015-halonen

Tarve kyseisen keskuksen avaamiselle kulki käsi kädessä liittokokouksen avajaispuhujan, presidentti Tarja Halosen sanojen kanssa. Puheessaan Halonen otti esille pakolaiskriisin Suomessa ja muistutti siitä, että suomalaiset ovat itse 1900-luvun alkutaipaleella muuttaneet Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin ja ovat myöhemmin antaneet oman panoksensa maiden yhteiskuntaan ja talouteen.

Äänestäminen toteutetaan työryhmissä ja liittokokouksessa nostamalla värikäs kyltti, joka edustaa joko ”kyllä”- tai ”ei” -ääntä. Salaista äänestämistä käytetään ainoastaan muutamissa arkaluonteisimmissa asioissa. Ääntenlaskijat valitaan vapaaehtoisista opiskelijoista. Tarjouduin itse vapaaehtoiseksi yhdessä työryhmässä ja totesin tehtävän sopivan erityisen hyvin omalle suomen kielen taidolleni numeroiden suhteen.

Valitettavasti en voi sanoa samaa muusta suomen kielen taidostani. Ymmärsin liian vähän keskustelusta ymmärtääkseni ja osallistuakseni siihen. Väläytin joko ”kyllä”- tai ”ei”-ääntä ottamalla mallia muista METKAlaisista, jotka äänestivät METKAn poliittisen linjauksen mukaisesti. Suurimman osan ajasta en täysin ymmärtänyt, mitä asiaa olin tukemassa. Kuukausien yhteinen työskentely ja luottamuksen syntyminen muihin METKAlaisiin kuitenkin takaa sen, että he eivät tekisi opiskelijayhteisöä vaarantavia päätöksiä.

jemi-SAMOK-2

Metkalaisilla oli myös syytä juhlaan, sillä METKAn puheenjohtaja Jemi Heinilä valittiin SAMOKin puheenjohtajaksi vuodelle 2016.

Kahden päivän työrupeama liittokokouksessa oli vakava ja merkittävä. Kokouksen loppupuoliskolla oli tosin myös aikaa hieman kevyemmillekin päätöksille, kuten ensi vuoden äänestyskylttien värin valinnalle. Eräälle kokoustajalle vaadittiin myös askelmittaria käyttöön vuodeksi ahkerasta puhujankorokkeelle kipuamisen johdosta. Suomalaista huumoria ilmeisesti?

Aditya Kelekar
METKAn hallituksen jäsen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *