Syksyn viimeisessä KOPPIssa puhuttiin Metropolian uudesta organisaatiorakenteesta ja sen vaikutuksesta opetukseen ja sen suunnitteluun. Kyselytunnilla uuden tulosalue 2:n johtaja Antti Piironen lyhyen oman esittelynsä jälkeen vastasi opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin.

K: Vuosi sitten vähennettiin opettajille resursoitua tuntimäärää/opetettu opintopiste kahdella tunnilla. Ensi vuoden alusta tulee ilmeisesti taas voimaan uudistus jossa tuntimäärää vähennetään taas kahdella tunnilla. Kurssien osaamisvaatimukset (eli se mitä opiskelijoiden tulisi oppia) pysyvät kuitenkin ennallaan, vaikka opettamiseen resursoitu aika vähenee. Tätä pyritään ilmeisesti kompensoimaan sillä, että opettajia kannustetaan antamaan enemmän itsenäisesti suoritettavia tehtäviä. Kysymykseni kuuluukin: Mitä mieltä johtaja on uudistuksesta? Voiko kontaktiopetusta korvata itsenäisillä tehtävillä kaikkien aineiden ja aiheiden kohdalla? Aiheutuuko itsenäisten tehtävien ohjaamisesta ja tarkastamisesta opettajille vähemmän vai enemmän työtä? Pitäisikö kyseisenlaisista uudistuksista informoida myös opiskelijoita?

AP: Miksi näyttää siltä, että opettajille resursoitu tuntimäärä per opintopiste vähenee? Oikeasti tuntimäärä ei vähene, pitää vain ajatella uusiksi se, mitä tehdään. Ei ole välttämättä ihanteellista, että opiskelija istuu kaksi tuntia viikossa seitsemänä viikkona ja sitten pidetään koe opetetuista asioista. Meidän pitää herätä opiskelijoissa tapahtuneeseen muutokseen, vaikka tietyt vanhoillismieliset tahot haluavat säilyttää vanhan opetustavan, jossa pudotetaan oppimistulokset. Eräs eläkkeelle jo jäänyt opettaja piti 15 vuotta samaa tenttiä yhdellä kurssilla ja siitä datasta oli nähtävissä, että oppimistulokset ovat laskeneet. Olisiko tällä kurssilla ollut syytä tehdä jotain eikä vain vetää samaa kurssia kerta toisensa jälkeen?

Itse vedin yhtä suurin piirtein samannimistä kurssia kymmenen vuotta. Kurssin nimi pysyi samana, mutta sisällöissä tapahtui muutoksia kun ajat muuttuivat. Sisällölliset jutut muuttuvat vuosien varrella ja samoin muuttuvat opiskelijat. Siihen tarvitaan aina uusia tapoja ajatella.

K: Opetuksen laadusta. Metropoliassa on opettajia, jotka pystyvät hallitsemaan tämän projektin, mutta joitain joiden opetus on luokatonta. Kuka tätä venettä ohjaa?

AP: Pedagogisesta puolesta ovat vastuussa tutkintopäälliköt. Osaamisalueiden opettajilla on päälliköt, jotka tuntevat osaamisalueet kuin omat taskunsa. Nämä ovat niitä ihmisiä, joilla on vastuu järjestelmän toimimisesta. Opettajat hoitavat sitten erikokoisia osia eri oppijan poluista. Osaamisalueiden opettajat muodostavat tiimejä, jotka hoitavat osia pakettien sisällöistä. Tutkintovastaavilla on sitten kaikki tarvittavat narut käsissään. Ne tuntevat opettajat, tutkintopäälliköt, osaamisalueiden päälliköt ja tutkintovastaavat pitävät huolta siitä, että ketään ei lasketa opettamaan ihan yksin. Suurimmalla osalla on asenne kohdallaan. Tätä ei ole annettu ylhäältä päin. Perusjutut lähteneet MeTeListä, jota toteutettiin  pitkälti opettajien työpajoina. Teknologiateollisuus sparrasi myös sitä, mitä he haluavat  tulevaisuuden insinööreiltä. Asiantuntijaporukalla oli useampaan kertaan mahdollisuus vastata niihin kysymyksiin, mitä asiantuntemusta vaaditaan. Ensi keväänä nähdään, että miten tämä lähtee käyntiin. Tehdään hirveän isoja muutoksia kerralla, joten nikottelua tulee varmaankin tapahtumaan. Kevään opetus on suunniteltu jo kuukausi sitten, joten malli ei vielä hirveästi näy kevään opinnoissa.

K: Mitä tiedät medianomi- tai tradenomiopiskelijoiden tarpeista?

AP: En mitään. Yritän valita niin hyvät päälliköt kuin osaan. En minä sinne kerro niiden oman alan juttuja kun en minä niitä osaa. Päällikkörekry on parhaillaan käynnissä.

K: Milloin saadaan tietää medianomien osaamisalueista?

AP: Heti kun hallituksen pöytäkirjat ovat Tuubissa. Kävin esittelemässä osaamisalueiden jakautumiset hallituksen kokouksessa. Mediassa on hirveästi potentiaalia, kun siinä on oikeasti tekniikkaa ja kulttuuria. Hirveästi mahdollisuuksia. Esimerkiksi pelialalla on osaamista sekä tekniikassa että kulttuurissa. Opettajien osaamisalueet tulevat olemaan aidosti monialaisia. Osaamisalueet jaetaan ns. vakavampaan ja viihteellisempään mediaan, esimerkiksi radio on vakavampi ja teatteri viihteellisempi. Liiketalous-tuotantotalousjaossa on vielä vähän säätämistä. Mihin kuuluu esimerkiksi johtamisen osaaminen Metropoliassa? Edellisten lisäksi rakentamisessa ja Elinan [Eriksson] putiikissa on alakohtaista johtamista.

K: Kuinka päälliköille on resursoitu mahdollisuuksia hoitaa ja kehittää tehtäväänsä?

AP: Kaikki sisältyy 1600 tuntiin. Uudistukseen menee valtavasti työtunteja. Yhteisölliseen opettamiseen on varattu jo tulosaluekohtaisia yhteisiä työpajoja. Jokainen opettaja velvoitetaan osallistumaan vähintään kahteen. Olisi hullua jos ei koulutettaisi ollenkaan oppilaitoksen omaa väkeä. Sisäinen koulutus perustuu Metropolia Akatemiaan. Vastaavasti on myös Esimiesten Metropolia Akatemia. Yritetään sellaista yhteisöllistä oppimista. Keskustellaan yhdessä siitä, mitä tällainen organisaatio vaatii, ei mitään aivopesua.

K: Tiedottaminen tökkii. Uudet opiskelijat syksyllä aloittavat tämän mallin mukaan. Miten tämä tieto saadaan eteenpäin esimerkiksi heidän tutoreilleen?

AP: Oikeasti, tiedottaminen on ongelma, jonka tunnistan. Opiskelijoille suuntautuvassa  tiedottamisessa on paljon parantamisen varaa. Opiskelijathan ovat ne, jotka tekevät 55op ja sen tuloksen, jota mitataan, opettajat auttavat siinä, mutta opiskelijat sen tuloksen kuitenkin tekee. Tämä uudistushan on kaikille opiskelijoille kuuluvaa tietoa, joten tiedotuksessa on petrattavaa.

Kommentti: Viestintäryhmä näkee Tuubin ensisijaisena tiedotusvälineenä, mikä ei välttämättä ole hyvä asia ja tätä ollaan pikkuhiljaa saamassa esiin. Tuubiin tulee niin paljon tiedotteita, jotka eivät ole välttämättä relevanttia.

K: Onko opiskelijat jätetty päätöksenteosta ulkopuolelle?

AP: Opiskelijaedustajia on kaikissa elimissä, mutta opintokiireiden vuoksi osallistuminen on valitettavan vähäistä. Opiskelijat pitää saada mukaan päätöksentekoon, tutkintotasolle ainakin pitäisi saada opiskelijaedustajat. Edustuksellisuus kuuluu tällaiseen oppilaitokseen. Tarvitaan hyvät opiskelijaedustajat, jotka osallistuvat ja viestivät asioista eteenpäin. Juuri sitä varten opiskelijaedustus on.

K: Huono henkilökunta, huonot opettajat, huonosti laaditut opetussuunnitelmat pystyvät pilaamaan 55op suorituksen, varsinkin jos kursseja on niin vähän, että 55op ei vain tule täyteen tai opettajat ovat niin huonoja että ei kiinnosta tai kaikki eivät pääse läpi, koska helpoistakin asioista saadaan vaikeita. Tehdäänkö henkilökunnan kyvyttömyydelle tai haluttomuudelle jotain? YT:iden jälkeen täällä jatkaa edelleen opettajia, jotka ovat tällaisia. On opettajia, jotka  toistavat kursseilla vain kalvoja eikä opiskelijoilla ole halua käydä tunneilla.

AP: Opiskelijan kuuluukin äänestää jaloillaan ja olla istumatta luennoilla, jos kyse on tällaisesta  kalvontoistimesta. Eikös tuon opettajan pitäisi esimerkiksi vetäistä kalvot pdf:ksi ja jakaa nämä  etukäteen? Opettaja olettaisi, että kalvot käytäisiin etukäteen läpi ja sen jälkeen ruvettaisiin  tekemään oikeita asioita käytännössä.

“Miten tunnistaisi hyvän opettajan jos ei olisi huonoja opettajia”, jos puoliksi vitsillä haluaa asian ilmaista. Omassa yksikössäni ei ole sellaisia opettajia, joilla olisi toistuvasti huonoa  palautetta, mutta kirjavaa palautetta löytyy. Näiden opettajien kanssa on helppo katsoa, keille opetus uppoaa ja toimii, joidenkin koulutusohjelmien opiskelijoilta tulee hyvää palautetta ja  joidenkin opiskelijoilta huonoa. Nämä opettajat voitaisiin keskittää tiettyjen koulutusohjelmien  opettamiseen. Kehityskeskusteluissa pitää olla rehellinen ja ihmisille pitää antaa mahdollisuus  parantaa. Viralliseen palautejärjestelmään kannattaa aina laittaa palautetta. Palautejärjestelmää ei hyödynnetty YT-neuvotteluissa, vaan irtisanomiset tehtiin tuotannollis-taloudellisista syistä.

K: Kolmen opintopisteen kurssi, kuusi lähiopetustuntia ja pari hassua tehtävää?

AP: Miten alas voidaan mennä? Palataanpa takaisin resursointiin. Kaikki liittyy vähän kaikkeen,  mutta tuo kuulostaa aika alhaiselta. Jos opettajalla on kuusisataa opiskelijaa kurssilla, niin  sitten voi olla, että tuossa tulee täyteen ne opettajan työtunnit per opintopiste edellyttäen että  opiskelijoilla on kuitenkin teetetty noin 80 tuntia opiskelua. Muussa tapauksessa kuulostaa aika  vähältä.

Katri Manninen: Opetussuunnitelmia voisi olla hyväksymässä SAMOKin mallin mukaan laaja-alainen porukka, jossa olisi opettajia, opiskelijoita ja työelämän edustajia, jotka katsoisivat, että opetussuunnitelma olisi asiallinen.