METKA on luonut uuden konseptin nimeltään KOPPI, jonka ideana on, että jokainen opiskelija pääsee kuulemaan METKAn kuulumiset, opiskelijakentän kuumimmat puheenaiheet sekä puhumaan itseään kiinnostavista asioista opiskeluun liittyen.

KOPPI, eli…

Keskustele OpiskelijaPalautePitoisesti -Ilta

Keskustellaan OpiskelijaPolitiikasta Populisminomaisesti -Ilta

Keskustelua OpiskelijaPolitiikasta ja Pussikaljasta -Ilta

Keskustellaan Opiskelijoiden Provosoimisesta Produktiivisiksi – Ilta

…tai mitä muuta vain! Jokainen KOPPI on erilainen!

Vuoden ensimmäisessä KOPPIssa piinapenkkiin istui Metropolia ammattikorkeakoulun arvostettu vararehtori Vesa Taatila. Opiskelijoille oli tarjottu mahdollisuus lähettää kysymyksiä kysyttäväksi METKAn kautta sähköisen lomakkeen avulla. Vararehtori vastasi opiskelijoiden tiukkoihin kysymyksiin tunnin ajan. Alta löydät referaatin kyselytunnista.
 

Kampusuudistus:

Metropolia ammattikorkeakoulun tilastrategian toteuttamisprosessi, eli suomeksi sanottuna kampusuudistus, oli kuuma puheenaihe vuoden ensimmäisellä kyselytunnilla. Opiskelijoille huolta herättivät uudistuvien tilojen aiheuttamat muutokset opetukseen, tilojen määrän merkittävä väheneminen ja moni muu pieni ja iso asia.

Vararehtori Taatila kuvaili kampusuudistusta seuraavasti:

Metropolia ammattikorkeakoulun neljän kampuksen strategia keskittää ammattikorkeakoulun kaikki nykyiset parikymmentä yksikköä neljälle kampukselle. Myllypuroon rakennettavalle uudelle kampukselle viedään SoTe-alat (Sosiaali- ja Terveysalat) ja Tekniikan puolelta Rakennus- ja Kiinteistöala. Leppävaaraan sijoitetaan TiVi -klusteri (Tieto- ja Viestintäalat), Myyrmäkeen Liiketoiminta ja Teollinen Tuotanto ja Arabian kampukseen Kulttuuri- ja Luova-ala.

Vararehtorin mukaan on tärkeää huomioida, että tilastrategian toteutuminen on aikaa vievä ja vaiheittain toteutettava prosessi. Esimerkiksi Myllypuroon täytyy rakentaa kokonaan uusi kampus, jonka tulisi olla käytössä noin vuoden 2016 aikana. Erilaisia väistötilaratkaisuja tullaan vararehtorin mukaan tekemään matkan aikana eli myös nykyiset opiskelijat tulevat kokemaan ja näkemään muutoksen käytännössä. Väistötilaratkaisut, Myllypuron uusi kampus ja Myyrmäen lisärakentaminen ovat nyt suunnitteilla ja Metropoliassa toimivat monialaiset kampussuunnitteluryhmät ja kampuskohtaiset kampussuunnittelutiimit pohtivat sekä yleisiä että kampuskohtaisia ratkaisuja.

Q: Miten opiskelijoiden toiveita kuullaan kampusratkaisuissa vararehtori Taatila?
A: Kampussuunnittelutiimit puivat kevään aikana perusperiaatteet kasaan. Niiden työn päätyttyä kampuskohtaiset tiimit keskustelevat ratkaisuista kampuskohtaisesti. Kaikissa tiimeissä on yksi tai useampi opiskelijakunta METKAn edustajia ja yhtä ryhmää jopa vetää METKAn asiantuntija. Tämän lisäksi kaikki mahdolliset kannanotot ja ulostulot opiskelijakunnan ja -yhdistysten suunnalta kampusuudistukseen liittyen ovat enemmän kuin tervetulleita. Tärkeää on toteuttaa uudistus yhdessä ja löytää parhaat ratkaisut kaikkien kannalta. Nyt on aika koko korkeakouluyhteisön suunnitella uusia kampuksia – erityisesti Myyrmäen ja Myllypuron kampuksissa riittää tekemistä rakennustöiden ja niihin liittyvien ratkaisujen kanssa. Millaisiksi ne halutaan, minkälaisia tiloja ja palveluja niiden yhteyteen tulee? Nämä ovat vuoden suurimpia kysymyksiä.

Q: Teollisen tuotannon opiskelijat pohtivat, miten Myyrmäessä tullaan ratkaisemaan esimerkiksi laboratoriotilojen tarve?
A: Lähtökohta suunnittelulle on se, että kaikkialla missä koulutusta järjestetään, löytyvät myös soveltuvat tilat niiden toteutukseen. Myyrmäessä löytyy muitakin laboratoriotiloja läheltä kampusta ja kannattaakin pohtia ratkaisuja niiden hyödyntämisessä mahdollisten omien tilojen rakentamisen sijasta. Kannattaako kahta samaan käyttöön varustettua tilaa rakentaa vierekkäin vai voidaanko hakea yhteistä ratkaisua? Virtuaalisella opiskelulla ei ole tarkoitus korvata käytännön harjoitteita missään muodossa.

Q: UIO ry tiedustelee Myllypuron tulevan kampuksen tonttiin liittyen, onko kaava ja rakennusluvat jo valmiina? / Lisäkysymyksenä tiedusteltiin, minkä takia kampus halutaan Myllypuroon.
A: Helsingin kaupunki haluaa Metropolian Myllypuroon kovasti. Tontille mennään vuokralaiseksi ja vuokranantajana toimii todennäköisesti kaupunki tai EVTEK. Kaava on välittömästi valmis, kun rakennusvaiheeseen halutaan siirtyä eli ongelmia sen suhteen ei ole näköpiirissä.

Helsinki haluaa Metropolian kampuksen Myllypuroon todennäköisesti aluepoliittisten intressien takia. Myllypuron aluetta kehitetään jatkuvasti ja Metropolian kampus alueella tukisi tätä työtä. Tarkemmin asiasta kannattaa kuitenkin kysyä kaupungilta suoraan.

Q: Aikooko Metropolia varata uusille rakennettaville ja vanhoille uudistettaville kampuksille tilat opiskelijayhdistyksiä varten?
A: Varmaan. Tällä hetkellä kaikki yksityiskohdat eivät ole selvillä, mutta oletus on, että kaikilla kampuksilla tullaan mahdollistamaan opiskelijayhdistysten ja -kunnan toiminta myös tilanratkaisujen puitteissa.

Q: Kuinka Metropolian Meininki tulee näkymään neljän kampuksen mallissa?
A: Meiningin mukaisesti pyritään mahdollisimman avoimiin tilaratkaisuihin. Kampuksille on tarkoitus sijoittaa paljon kahviloita ja ruokapaikkoja ja palveluita niin opiskelijoille, henkilökunnalle kuin alueen ihmisille. Toisena haaveena on saada kampukset toimimaan ainakin osittain 24 / 7 periaatteella eli työskentely- ja opiskelumahdollisuudet tulee mahdollistaa vuorokauden ajasta ja viikonpäivistä riippumatta. Useat yliopistothan toimivat jo tällä mallilla, miksei Metropoliakin?
 

Ammattikorkeakoulujen rakenneuudistukset ja rahoitus:

Q: Miten talousasiat ja rahoituksen väheneminen vaikuttavat Metropolian opiskelijoihin?
A: Ammattikorkeakoulusektorilta vähennetään vuosirahoituksesta 126 miljoonaa euroa vuonna 2015. Alun perin OKM:n (Opetus- ja Kulttuuriministeriö) tarkoituksena oli päästä säästöihin rakenteellisen kehittämisen (suom. lakkauttamalla korkeakouluja) avulla, mutta nyt näyttää siltä, että valituksi metodiksi tuli lopulta niin sanottu ´juustohöylä´. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilta ammattikorkeakouluilta höylätään rahaa tasaisesti tai vähemmän tasaisesti.

Juustohöylämalli tuntuu Metropoliassa merkittävästi, koska Metropolian Suomen suurimpana ammattikorkeakouluna saa myös ison osan ( noin 10 %) kokonaisrahoituksesta. Tässä vaiheessa on erittäin hankala sanoa, miten se tulee vaikuttamaan konkreettisesti opiskelijoihin. Hallitus on linjannut, että koulutuksen laatu ei saa missään tapauksessa kärsiä. Todennäköisesti jatkossa isompi osa opiskelusta tehdäänkin erilaisten projektien yhteydessä tai kautta. Toisin sanoen opiskelua toteutetaan erilaisten ulkopuolisen rahoituksen turvin pyörivien hankkeiden kautta.

Toinen vaikutus tulee todennäköisesti olemaan tilojen käyttö. Nykyisellään Metropolia yksi haasteista on se, että tilojen käyttöaste on liian matala. Kukaan ei varmasti erityisesti nauti perjantai-iltapäivän kursseista kello 14.00–18.00, mutta jatkossa tätä tullaan näkemään enemmän, sillä tilojen käyttöastetta on nostettava nykyisestä noin 40 %:sta reippaasti ylöspäin.

Yhtä kaikki Metropolia on sitoutunut pitämään kiinni korkeasta koulutuksen tasostaan säästöpaineista huolimatta.

Q: Tarkoittavatko säästöt käytännössä opiskelijamäärän vähentämistä Metropoliassa?
A: Ei. Jatkossa (vuodesta 2014 eteenpäin) ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee yhä riippuvaisemmaksi suoritettujen tutkintojen määrästä ja siitä, että opiskelijat suorittavat lukuvuodessa 55 opintopisteen arvosta opintoja. Aloitus- ja tutkintopaikat on jo sovittu ministeriön kanssa ja niihin ei olla kaavailemassa muutoksia.

Q: Ammattikorkeakoululain uudistamisen yhteydessä nykyisestä koulutusohjelmarakenteesta ollaan luopumassa ja tilalle tulevat koulutusvastuut. Millä tavalla tämä tulee vaikuttamaan?
A: Nykyiset koulutusohjelmat ovat ministeriön määrittelemiä. Niiden tilalle tulevat koulutusvastuut eli tutkintonimikkeet, joihin Metropolialla on velvollisuus antaa koulutusta. Jatkossa siis on velvollisuus tarjota joka vuosi koulutusvastuualoille opintoja, nykyisinhän tätä pakkoa ei ole.

Sosiaali- ja terveysaloilla koulutusvastuut tulevat mukailemaan pitkälti vanhojen koulutusohjelmien rakennetta, koska lainsäädäntö niissä on niin tiukka. Liiketaloudessa tarkennettuja vastuita tulee neljä kappaletta ja kulttuurin puolelle tulee pieniä muutoksia.

Suurin muuttuja ovat Tekniikan koulutusohjelmat, jotka menevät käytännössä kokonaan uusiksi. Toistakymmentä koulutusohjelmaa tiivistetään neljäksi koulutusvastuuksi. Tätä muutosta suunnitellaan Metropolian tasolla MeTeLi -projektsissa. Mielenkiintoinen kysymys on, miten nämä vuoden 2014 alussa voimaan astuvat muutokset heijastuvat nykyisiin opiskelijoihin eli opetussuunnitelmalogiikan muuttuessa tulee miettiä voidaanko nykyiset opiskelijat siirtää vanhasta OPSista uuteen vai pidetäänkö pisimmillään neljän tai viiden vuoden ajan kahta päällekkäistä OPSia voimassa.

Q: Minkälaisia suunnitelmia Metropolialla on 55 opintopistevaatimuksen (OKM:n rahoituskriteeri) saavuttamiseksi?
A: Aika paljon erilaisia suunnitelmia on tehty. Kaikki klusterit miettivät erilaisia ratkaisuja, koska tilanteet ja ongelmat vaihtelevat aloittain. Esimerkiksi SoTella tilanne on ihan hyvä, mutta joissakin muissa klustereissa mennään sitten rajusti riman alta.

Esimerkkejä pohdituista ratkaisuista on AHOT (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) -prosessin kautta löytää se opiskelijan osaaminen ja keskittyä nimenomaan osaamiseen eikä opettamiseen. Tärkeintähän kuitenkin on se, että asiat tunnustetusti osataan eikä niinkään se, miten se osaaminen on hankittu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työn parissa hankitun osaamisen hyväksilukemista osaksi opintoja.

Toinen keino on aktiivinen hallinnollisen prosessin sujuvoittaminen. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa sitä, että jos opiskelija haluaa suorittaa opintoja, niin se on mahdollista – niitä on tarjolla nyt eikä vasta vuoden päästä. Erilaisia pullonkaulakursseja (kursseja, jotka ovat vaatimus muiden laajempien kokonaisuuksien suorittamiselle) kartoitetaan ja niistä pyritään pääsemään eroon.

Lisäksi paljon puhetta on ollut lukujärjestysten järkevöittämisestä. Pyritään eroon ripotelluista suorituksista ja opintosuoritusten kirjaamiseen liittyvistä ongelmista. Metropoliassa on opintojaksoja, jotka jatkuvat kahden vuoden ajan pari tuntia viikossa ja opintosuoritusrekisterissä opintopisteet näkyvät vasta kurssin loputtua eli niitä ei lueta siinä välissä 55 opintopisteen kerryttämiseen.

Tällä hetkellä tätä 55 opintopisteen rajaa seurataan kuukausitasolla ja se on yksi keskeisimmistä mittausjärjestelmistämme. Haastavaa tietenkin on se, että opiskelija saa KELAn tuet jo 45 pisteellä.

Q: Ero koulun rahoituksessa ajallaan valmistuvien ja myöhemmin valmistuvien kohdalla on suuri. Miten Metropolia huomio ns. pehmeämmän puolen, kun opiskelijat eivät tunne kuuluvansa yhteisöön ja tippuvat pois kelkasta sen takia?
A: Aktiivisen tutoroinnin, sekä opettaja että opiskelijatutoroinnin, lisäämisen ja kehittämisen kautta. Yksi keskeinen ongelma on, jos opiskelija ei pääse heti alkuun Metropolian osaksi eli ryhmäydy. Jos tämä ongelma onnistutaan ratkaisemaan, sillä voi olla suuri merkitys keskeytysmäärien laskemisessa.

Kolmen kärki on siis AHOT, hallinnon parantaminen ja aktiivisen tutoroinnin lisääminen.

Tulevaisuudessa pitää vielä etsiä keinot siihen, että ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevat pääsevät omassa kiintiössään ohi muiden hakijoiden ammattikorkeakouluun. Tämä ryhmä on myös se, josta löytyy suurin osa keskeyttävistä. Toisin sanoen tullaan ammattikorkeakouluun preppaamaan itseään yliopiston pääsykokeita varten ja nostamaan tukia. Miten tämä ratkaistaan? Se on vielä auki.
 

Opetuksen laatu:

Q: Miten Metropolian Meininki on tarkoitus jalkauttaa? Mitä kaikkea tämä projekti pitää sisällään ja onko tämä johdon suunnitelma saada käytöstavat muuttumaan?
A: Johto on ollut enemmänkin innostunut seuraaja projektissa. On ollut hienoa nähdä, miten opiskelijat ja henkilökunta ovat alkaneet viemään projektia eteenpäin. Alun perin projekti lähti liikkeelle, kun mietittiin tarvitaanko Metropoliaan niin sanottu ´code of conduct´, mutta tähän amerikkalaismalliseen tiukkaan ratkaisuun ei haluttu mennä.

Pyrkimys on siis positiivisen esimerkin ja yhteishengen kautta luoda tilanne, jossa kaikki haluavat rakentaa hyvän työ- ja opiskeluyhteisön Metropoliasta. Tällä hetkellä Metropolian Meininkiin liittyen työstetään elokuvaa, joka tulee ulos maaliskuun 21. päivä. Lisäksi on tulossa julkaisu, jossa positiivista mallia näytetään ja levitetään eteenpäin.

Q: Opetuksen laadusta ei haluta tinkiä, mutta opetushenkilöstöstä tätä ei aina huomaa. Osaan koulutusohjelmia on vaikeaa löytää päteviä opettajia ja osassa opettajat ovat päteviä, mutta ylityöllistettyjä. Mistä tämä johtuu?
A: Ongelma on alakohtainen. Hakemisesta huolimatta tietyille aloille ei saada opettajia, koska yksityinen sektori kahmii työvoimapulasta johtuen kaikki ammattilaiset ja palkkojen tasossa ei voida kilpailla. Tämä ei siis ole Metropolian vaan koko ammattikorkeakoulukentän ongelma. Tätä on myös hyvin vaikeaa ratkaista.

Opintojaksopalautteista ja opetuksen laadusta käytiin pitkä keskustelu opiskelijoiden ja vararehtorin välillä. Opiskelijoiden merkittävimmät huolenaiheet liittyivät opetuksen laadun kehittymiseen ja siihen, että annetusta kurssipalautteesta ei saada palautetta – eli muutosta ei näy eikä palautetta noteerata tarpeeksi.

Kysymyksiä herättivät myös palautteiden käsittelymetodit. Miten opettaja käy palautteen läpi? Ketkä muut kurssipalautteita pääsevät tarkastelemaan ja millä tasolla? Miksi opettaja, joka saa jatkuvasti kursseilta huonoa palautetta, ei petraa tai hänen esimiehensä tee asialle mitään? Palautelomakkeen kehittämisestä nousi myös esiin kysymyksiä.

Vararehtori kannusti opiskelijoita pitämään kiinni palautteen antamisesta:

Vaikka palaute jää pääsääntöisesti opettajalle itselleen, niin sitä kyllä käsitellään koulutuspäällikön ja opettajan välisissä tapaamisissa numeraalisella tasolla. Ohjeistus palautteen käsittelyyn on tehty Metropolian tasolla, mutta sen noudattamista ei valvota aktiivisesti vararehtorin toimesta.

Tilanteessa jossa opettajan kanssa on ongelmia, on suositeltavaa viedä asia esimerkiksi koulutuspäällikön tietoon tai ottaa yhteyttä paikalliseen opiskelijayhdistyksen tai opiskelijakuntaan. Palautetta käydään läpi kyllä opettajan ja koulutuspäällikön välillä, mutta numeraalisella tasolla, eli myös suora palaute on toivottavaa.

On toivottavaa, että myös palautejärjestelmästä saadaan palautetta. Esimerkiksi opiskelijakunta voisi kootusti kartoittaa palautejärjestelmään liittyviä kehitysideoita opiskelijoilta ja tuoda ne koulun tietoon. Tällä tavalla voisimme yhdessä kehittää järjestelmää.

Ongelmia ja polemiikkia aiheuttavat myös tuntien peruuntumiset ja epätasapainoiset kuormittavuudet kokonaisuuksien välillä. Joillakin opintojaksoilla ei ole kuin muutama hassu kontaktitunti ja essee, joillakin työmäärä taas vastaa parin kurssin määrää vaikka opintopisteitä ei tipu.

Perussääntöhän on, että yksi opintopiste vastaa 27 työskentelytuntia. Tästä kuormittavuuskysymyksestä on keskusteltu aina ja alojen välillä todella on eroja. Tähän kuitenkin pyritään jatkuvasti panostamaan, jotta tasapaino säilyisi.

Tuntien peruuntuminen on ongelmallista. Tässä vaiheessa ei oikein muuta voi sanoa, kuin että ongelma kuultu ja tilanteelle pyritään tekemään jotain. En kuitenkaan kannata erilaisia tuntipäiväkirjoja tai muita vastaavia menneisyyden käytänteitä. Kontrollin kautta johtaminen ei ole optimaalisin ratkaisu. Hyvien ihmisten valinta ja heihin luottaminen johtaa usein parempiin tuloksiin.

Haastavimmat ongelmat ovat yleensä myös ne näkyvimmät ja pahimmat, mutta näin se vain on.

Q: Onko olemassa tarkkaa arvosteluasteikkoa siitä, mitä vaaditaan arvosanaksi viisi (5) ja mitä vaaditaan arvosanaksi kolme (3)? Osa opetushenkilöstöstä antaa pärstäkertoimella lisiä opiskelijoille ja osalta taas ei voi saada koskaan kolmosta suurempia arvosanoja ilmeisesti periaatteesta.

A: Karkealla tasolla on olemassa. Omia Metropolia-tasoisia ohjeita ei ole, mutta periaatteessa kaikissa opintojaksoissa on 1-5 asteikolle kirjattu, mitä mikäkin numero vaatii suoritteena.

Q: Ovatko opetussuunnitelmat oikeasti konkreettisesti olemassa ja valvotaanko niiden toteutusta oikeasti?
A: Opetussuunnitelmat ovat olemassa ja niitä valvotaan. Ne käydään läpi Metropolian sisäisessä hallituksessa ja myös niiden toteutussuunnitelmat tarkastetaan. Niissä määritellään tutkintokohtaisesti opetuksen sisältö. Sitä ei sitten niin aktiivisesti seurata, että toteutuvatko ne, muuten kuin opiskelijapalautteen kautta.

Vararehtori ehdotti, että seuraavaan KOPPIin kutsuttaisiin Hyvinvointi- ja Toimintakyky klusterin johtajan Johanna Holvikiven keskustelemaan laatuun ja palautejärjestelmiin liittyvistä kysymyksistä tarkemmin. Häneltä löytyy tarkempaa tietoa ja asiantuntemusta pedagogiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Lopuksi vararehtori halusi korostaa, että opiskelijapalautetta kyllä kuullaan ja tutkitaan, jos opiskelijat vain jaksavat palautetta antaa. Esimerkkinä menneestä hän kertoi kokemuksen omasta opiskeluajastaan:

Kun minä opiskelin yliopistolla, meillä oli professori, joka ilmoitti tulleensa yliopistolle tutkijaksi – ei opettajaksi. Hän sanoi inhoavansa opettamista ja pyrkivänsä saamaan kaikki kurssilaiset keskeyttämään kurssin, jotta hän pääsisi takaisin tutkimuksen pariin.
Ilmeisesti opetus ei menneisyydessä ollut ainakaan laadukkaampaa.
 

Muita asioita:

Q: Miksi Tavi-talon homeongelmalle ei tehdä jotain? Miksi sitä pidetään pimennossa opiskelijoilta eikä puhetta laiteta toiminnan tasolle?

A: Metropolialla on parhaillaan menossa sisäilmaongelmien aktiivinen kartoittaminen ja korjaaminen useissa kiinteistöissä. Uusi kiinteistöpäällikkömme vetää tätä prosessia. Näiden kiinteistöjen käyttäjille on pyritty tiedottamaan aktiivisesti tilanteesta ja etenemisestä, mutta se ei ole ollut kaikilta osiltaan riittävää, joten tiedotukseen kiinnitetään jatkossa entistäkin enemmän huomiota.
 

METKA kiittää vararehtoria ajastaan ja toivoo hedelmällistä yhteistyötä jatkossakin. Seuraava KOPPI järjestetään torstaina 28.2. klo 17 Metropolian Leppävaaran toimipisteen Vaara-auditoriossa.