Rasismin vastaisessa työssä tarvitaan pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa. Onkin hyvä todeta näin AMK-opiskelijana, että tarvitsemme vahvaa kattojärjestöä ja avointa keskustelua myös meillä vaikeiksi koetuista asioista. Rasismista sekä korkeakouluyhteisöstä puhuttaessa on syytä määritellä mistä todellisuudessa puhutaan.

Olen huomannut, että rasismin ehkäisy kiinnostaa monia ammattikorkeakouluja. Tämä on iloinen ja suorastaan sydäntä lämmittävää. Monet korkeakoulut uudistavat tällä hetkellä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmiaan. Tämä on suunta ja kehitys, jonka haluan nähdä tulevaisuudessa laajasti eri toimijoiden keskuudessa.

On syytä tarkastella: ketä toimintamme tavoittaa, ketä ei ja miksi? Vain siten löytää todelliset vastaukset.

Rasismista puhuttaessa on tärkeää myös määritellä nimenomaan rasismi-käsitettä. Rasismi käsitteenä tarkoittaa usein oletetun ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista. Rasismiin usein kuuluu se, että omaa ryhmää pidetään parempana kuin toisten ryhmiä. Rasismi aiheuttaa eriarvoistumista ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Rasismia käytetään vallan välineenä.

Näen, että rasismissa on aina kyse valtasuhteista. Rasismia tarkastellessa on syytä miettiä valtasuhteita suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kuka on äänessä? Kuka ei? Kenet palkataan? Ketä ei? Kuka on korkeakoulutettu? Kuka ei? Miksi? 

Rasismista puhuttaessa on tärkeää myös miettiä miten rasismista puhutaan. Siitä puhuminen ei mielestäni tarvitse olla vaikea asia. Avoimuudella ja oppimalla toisiltamme olemme vahvempia kuin koskaan. Kysy, vaikka rasismista tai miten yhdenvertaisuus todellisuudessa toteutuu korkeakoulussasi – opit valtavasti ympärillä olevista ihmisistä.

Metropolian tasa-arvon uudistuksessa on otettu työryhmään henkilöstöä sekä laajasti erilaisia opiskelijoita. Henkilöstön kysymyksissä tarkastellaan palkkaukseen liittyviä kysymyksiä ja mietitään esimerkiksi anonyymisen rekryn mahdollistamista Suomen suurimpaan ammattikorkeakouluun. Meidän opiskelijoiden keskuudessa taas keskustelu on painottunut valtavasti siihen miten voidaan huomioida toisiamme paremmin. On syytä kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, kenet valitset kurssin tehtävien pariksesi – kenet et. 

Ammattikorkeakoulujen keskuudessa on alettu kiinnittää paljon huomiota korkeakouluyhteisöön. Tämä on myös duaalimallin eli korkeakoulujärjestelmän kehityksen kannalta tärkeä edellytys. Korkeakoulujärjestelmä perustuu ns. duaalimalliin eli kahteen rinnakkaiseen polkuun. Yliopistoissa harjoitetaan tieteellistä tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa opetusta. Niissä voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat esimerkiksi lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Ammattikorkeakoulut puolestaan tarjoavat vahvasti työelämän ja alueellisia tarpeita vastaavaa koulutusta sekä tutkimista ja kehittämistä käytännön tarpeisiin.

Yhteisö itsessään on vaikeampaa määritellä, sillä siitä on usein erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia. Yhteisön arvo perustuu myös usein esimerkiksi kuuluvuuden tunteeseen, joka on usein vaikea määritellä rahalla. Yhteisö on kuitenki esimerkiksi elämänmuodon, taloudellisten tai aatteellisten päämäärien perusteella kokonaisuuden muodostava ihmisryhmä tai yhteenliittymä. Suomen laissa ja verotuksessa yhteisöllä tarkoitetaan usein eräitä yhtiöitä ja muita oikeushenkilöitä.

Rasismin ehkäisy on keskiössä yhteisön luomisessa. Epäasialliseen käytökseen ja kieleen puuttuminen on myös äärimmäisen tärkeää yhteisön edistämisessä.

AMK-opiskelijan Arvot ja Asenteet-tutkimuksessa yli puolet vastaajista ilmoitti puuttuvansa rasistiseen käytökseen korkeakoulussaan. Kolmannes vastasi suhtautuvan neutraalisti ja loput ilmoitti etteivät puuttuisi. Onkin syytä saada kaikki puuttumaan epäasialliseen käytökseen kollektiivisesti jokaisessa korkeakouluyhteisössä.

Tämän tekstin kirjoitti Nimo Samatar, joka on ehdolla Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin hallitukseen 2021. Uusi hallitus valitaan SAMOKin liittokokouksessa 29.-30.10.2020. Lisää Nimon ajatuksista, kannattajista ja kampanjasta voit lukea täältä. SAMOK edustaa kaikkia Suomen opiskelijakuntia ja valvoo opiskelijoiden etua valtakunnallisella tasolla ottamalla kantaa koulutuspoliittisiin, sosiaalipoliittisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin. Vuonna 2021 SAMOK juhlii 25 vuotista taivaltaan Suomen ainoana valtakunnallisena AMK-opiskelijoiden yhteiskunnallisena keskustelijana.

Yhteystiedot

Nimo Samatar 

Hallituksen varapuheenjohtaja 

Edunvalvonta

nimo.samatar@metkaweb.fi 

puh, 050 382 7653

Kampanjapäällikkönä toimii METKAn hallituksen puheenjohtaja Essi Lumme – essi.lumme@metkaweb.fi – hänet tavoittaa myös puhelimitse – puh, 050 382 1024

This post is also available in English.