Vielä ennen kesätauolle jäämistä METKA lausui kahdesta lausuntokierroksella olleesta lakiesityksestä. Toinen käsitteli mahdollisuutta suorittaa kokonainen tutkinto avoimena korkeakouluopetuksena ja toinen opintotuen kokonaisuudistusta.
Avoimena korkeakoulutuksena toteuttava tutkinto
Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että kokonainen ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto olisi mahdollista suorittaa avoimena korkeakouluopetuksena.
METKA vastustaa esitystä, sillä koulutus on nähtävä perusoikeutena, ei myytävänä tuotteena. Vaikka maksuton tutkintokoulutus säilyisi rinnalla, kyseessä on selkeä askel kohti laajemmin maksullista korkeakoulutusta. Esitys normalisoisi ajatuksen siitä, että tutkinto voidaan hankkia rahalla. Esitys loisi käytännössä tilanteen, jossa varakkailla olisi mahdollisuus ostaa väylä korkeakoulutukseen samalla, kun muut kilpailevat opiskelupaikoista aiemman opintomenestyksen tai pääsykokeissa pärjäämisen avulla. Tämä heikentäisi opiskelijavalintajärjestelmän oikeudenmukaisuutta ja korkeakouluyhteisön yhdenvertaisuutta.
Esityksen tavoitteena on lisätä korkeakoulutettujen määrää ja tarjota joustavia mahdollisuuksia erityisesti työssäkäyville aikuisille ja jo tutkinnon suorittaneille. Kuitenkaan esitys ei tosiasiallisesti lisäisi uusien korkeakoulutettujen määrää eikä purkaisi ensikertalaisten hakijasumaa.Työelämässä olevien osaamisen päivittämiseen on jo nykyisin olemassa toimivia väyliä, kuten YAMK-koulutus, täydennyskoulutukset ja tilauskoulutukset. Esitys kilpailisi näiden kanssa, eikä esitys edistä koulutustason nostamista nykyisestä noin 39 prosentista 50 prosenttiin (tai Koulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2040 60 prosenttiin), sillä koulutusmahdollisuus on kohdennettu erityisesti jo työelämässä oleville, toista tutkintoa suorittaville henkilöille.
Sinänsä siinä ei ole ongelmaa, että hyvätuloinen työssäkäyvä aikuinen voi ostaa itselleen koulutuksen, koska näin voi tehdä jo nyt yksityisissä oppilaitoksissa, mutta se, että tämä malli luikertelee julkisiin korkeakouluihin on ongelmallista.
Avoimessa korkeakoulutuksessa tutkintoaan suorittavat eivät voisi nostaa opintotukea, mikä on sinänsä kannatettavaa, jotta tämä kouluttautumismahdollisuus kohdentuisi nimenomaan hyvätuloisille. Esitys jättää kuitenkin epäselväksi sen, millaisiin tukimuotoihin avoimen opiskelija on oikeutettu siinä tilanteessa, että esimerkiksi työpaikka menee alta tai sairastuminen hidastaa opintojen suorittamista. Voiko avoimen opiskelija hakea työttömyyspäivärahaa, sairaspäivärahaa tai toimeentulotukea?
Esitys myös rajaisi avoimen kautta tutkintoa suorittavat opiskelijat YTHS:n terveydenhoitopalveluiden ulkopuolelle. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. YTHS:n rahoitus perustuu suurelta osin opiskelijoiden maksuihin, ja avoimen opiskelijoiden palveluntarve siirtyisi käytännössä hyvinvointialueiden vastuulle. Samalla syntyisi tilanne, jossa kampuksilla opiskelee rinnakkain kaksi ryhmää täysipäiväisiä tutkinto-opiskelijoita, joista vain toisella on oikeus opiskeluterveydenhuoltoon. Lisäksi opiskeluterveydenhuolto vastaa esimerkiksi sote-alojen harjoitteluihin liittyvistä rokotuksista ja erityisen tuen tarpeiden tunnistamisesta. Esitys ei ratkaise, miten nämä palvelut järjestettäisiin avoimen kautta tutkintoa suorittaville opiskelijoille.
Tällä hetkellä valmisteilla on monia korkeakoulutukseen liittyviä uudistuksia (opintosetelikokeilu, opintotuen kokonaisuudistus jne.) tai muutokset on vasta tulleet käyttöön (yleisen asumistuen poistaminen opiskelijoilta, aikuiskoulutustuen poisto jne.). Niiden vaikutuksia tulee seurata ja arvioida ensin riittävän pitkän ajan, ennen kuin näin valtavaa uudistusta voidaan edes harkita ja edistää.
Lue METKAn koko lausunto Lausuntopalvelusta.
Opintotuen kokonaisuudistus
Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää useita muutoksia opintotukeen. Esityksessä ehdotetaan annettavaksi uusi opintoetuuslaki sekä muutettavaksi mm. oppivelvollisuuslakia. Voimassa oleva opintotukilaki kumottaisiin. Uudessa opintoetuuslaissa säädettäisiin opintojen aikana myönnettävän opintorahan, asumislisän ja opintolainan valtiontakauksen sekä opintolainansaajalle myönnettävän korkoavustuksen sekä opintolainahyvityksen saamisen edellytyksistä.
Lakiesityksen tavoitteet täysipäiväinen opiskelu, opiskeluaikaisen toimeentulon turvaaminen, opintotuen kannustinelementtien vahvistaminen, opintojen läpäisy tavoiteajassa, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden aseman vahvistaminen, alaikäisten velkaantumisen vähentäminen, perheellisten opiskelijoiden aseman turvaaminen, järjestelmän epäkohtien korjaaminen sekä uudistuksen toteuttaminen kustannusneutraalisti ovat itsessään erittäin kannatettavia.
METKA näkee kuitenkin, että esitys ei tosiasiassa edistä näitä tavoitteita ja yhtenäinen kokonaisuudistus jää toteutumatta, sillä opiskelijan toimeentuloon erityisen vahvasti vaikuttavat seikat, kuten opiskelijoiden siirtäminen yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisän piiriin sekä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on valmisteltu tästä uudistuksesta erillään. Näin ollen tämä opintotuen kokonaisuudistus jää lähinnä pienten muutosten tasolle.
Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha ja asumislisä ovat jo nykyisellään täysin riittämättömällä tasolla, eikä esitysluonnos tarjoa tähän korjausta, sillä perusmääriin ei esitetä korotuksia. Esimerkiksi KOTT- ja Eurostudent 9 -tutkimukset osoittavat, että merkittävä osa (yli puolet) opiskelijoista kokee toimeentulonsa olevan niukka ja kokee taloudellisia vaikeuksia.
Erityisen huolissamme olemme opiskelijoiden pakon sanelemasta velkaantumiskehityksestä. Keskimääräinen opintolaina ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella on kasvanut vuoden 2013 noin 7 000 eurosta noin 20 300 euroon. Opintolainan ei kuuluisi koskaan olla opiskelijalle pakollinen tulonlähde, ja opiskelijoiden määrätietoinen ajaminen lainanottoon on erittäin negatiivinen ilmiö, joka siirtää kouluttautumisen taloudelliset riskit yksilölle, heikentää investoinnin kannattavuutta ja luo pitkäaikaisia esteitä valmistumisen jälkeiselle elämänlaadulle, työuravalinnoille sekä perheen perustamiselle. Esitys ei ota kantaa tai ratkaise näitä haasteita.
Opintolainahyvitystä ollaan uudistamassa siten, että tavoiteajassa valmistuvat saisivat 45% hyvityksen ja määräajassa valmistuvat 30% hyvityksen, mutta huomioitavan lainan omavastuu nousee 8 000 euroon ja katoksi asetetaan 7 000 euroa. Laskelmiemme mukaan tässä muutoksessa ns. voittajia ovatkin ne, jotka nostavat mahdollisimman suuren summan opintolainaa. Tämä taas ei ratkaise opiskelijoiden velkaantumishaastetta.
Pitkän aikavälin vaikutusarviot jäävät puutteellisiksi myös siksi, että mikäli esityksen mukainen opintolainahyvitysmalli otettaisiin käyttöön vuonna 2027 opintonsa aloittavien opiskelijoiden osalta, realisoituvat vaikutukset vasta vuoden 2030 jälkeen.
Lue METKAn koko lausunto Lausuntopalvelusta.
This post is also available in .