Mitä te siellä Metkassa [sic] teette dokaamisen ja p*skanjauhamisen lisäksi?
(vastaus METKA2020 -kyselyyn)

METKA juhli 12-vuotispäiviään viime viikonloppuna vuosijuhlassaan. Mutta mitä, tai ketä, vuosijuhlassa juhlittiin? METKAn toimintaa, sitä suorittavia ihmisiä, vai jäseniä? Kun puhutaan METKAsta, mitä siis oikeastaan tarkoitetaan? Tämän artikkelin tavoite on avata, mikä METKA on ja miksi se on olemassa. Kerromme myös METKAn jäsenyydestä ja jäsenmaksusta yleisellä tasolla.

Ensi viikon artikkelissa jäsenmaksun rakenne avataan tarkemmin, mitä on toivottu laajasti jäsenistön suunnalta.

Mikä opiskelijakunta, eli METKA, on?

Määritellään aluksi, mikä on opiskelijakunta. Opiskelijakunnat ovat olemassa, koska ammattikorkeakoululaki sanoo, että ammattikorkeakoulussa tulee olla opiskelijakunta. Miten kukin opiskelijakunta toimii, on jokaisen näistä oma asia, vaikkakin laissa määritellään myös joitain selkeitä erityistehtäviä, kuten opiskelijaedustajien nimeäminen ja opiskelijaterveydenhuoltoon liittyvä edunvalvonta. Opiskelijakunnan hallinto koostuu lain mukaisesti edustajistosta ja hallituksesta, jonka lisäksi opiskelijakunnalla voi olla työntekijöitä, jos sen talous näin sallii.

Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta tunnetaan siis lyhyemmin nimellä METKA. METKAn edustajisto valitaan vuosittain lokakuussa vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat kaikki METKAn jäsenet. METKAn hallitus valitaan tämän jälkeen yleensä marraskuun aikana, ja molempien toimikausi alkaa vuodenvaihteessa. Edustajiston ja hallituksen lisäksi METKAlla on kuusi (6) työntekijää, joiden lisäksi Zonen liikuntapalveluiden kaksi (2) suunnittelijaa ovat METKAn palkkalistalla. Hallitukselle maksetaan palkkio 11 kuukaudelta, kun taas kaikkia kahdeksaa (8) työntekijää koskee opiskelijakuntien työntekijöiden oma työehtosopimus.

METKAn hallitus ja edustajiston puheenjohtaja vuonna 2020

METKAn hallitus ja edustajiston puheenjohtaja 2020, vasemmalta oikealle: Jussi Blomqvist, Tekla Kosonen, Johanna Lindh, Nimo Samatar, Essi Lumme, Veikko Jokelainen, Janne Levänen, Antti Kokkonen (edustajiston puheenjohtaja) ja Katrine Rokkanen.

METKAn jäsenmaksu ja toiminnan rahoittaminen

METKAlla, kuten kaikilla muillakin opiskelijakunnilla, on jäseniä, jotka liittyvät METKAan maksamalla jäsenmaksun. Jäsenmaksun suuruudesta päättää opiskelijakunnan edustajisto joka vuosi erikseen kevätkokouksessaan. Ensi lukuvuoden 2020-2021 jäsenmaksut päätetään siis tämän vuoden huhtikuussa. Jäseneksi liittyminen on vapaaehtoista, eikä se sido mihinkään.

Jäsenmaksujen kerääminen mainitaan myös ammattikorkeakoululaissa:

“Opiskelijakunnan tarkoituksen ja tehtävien toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita opiskelijakunnalla on oikeus määrätä opiskelijakunnan jäsenten suoritettavaksi.”

(Ammattikorkeakoululaki §41)

Läheskään kaikki Metropolian opiskelijat eivät ole METKAn jäseniä. Tällä hetkellä METKAn jäseneksi on liittynyt noin 2700 Metropolian opiskelijaa. Vielä vuonna 2018 METKAlla oli noin 6500 jäsentä. Syy dramaattiselle jäsenmäärän pudotukselle oli METKAn edustajiston harkittu päätös vapauttaa digitaalinen opiskelijakortti kaikille Metropolian opiskelijoille. Riski oli tietoinen, ja pudotukseen oltiin varauduttu talousarviossa.

Jäsenyyden hinta on pysynyt samana lukuvuodesta 2018-2019 lähtien. METKA 2020 -kyselyn palautteissa yleisimmät syyt olla liittymättä METKAan olivat juuri jäsenyyden hinta ja epäselvyys siitä, mihin jäsenmaksuja käytetään:

“Toisin enemmän esille miksi Metkan jäsenyys on niin kallis ja miten opiskelijat siitä hyötyvät.“

“Metkaan kuulumisen ei pitäisi olla maksullista. Opiskelijatarran ja kortin tulisi olla ilmainen.“

“Ei tunnu että metka oikeasti käyttäisi [jäsenmaksuja] mihinkään järkevään.”

Jäsenyyden hinta nousi kerralla tuntuvasti syksyksi 2018. Lukuvuonna 2017-2018 METKAn jäsenyys maksoi 30 euroa, kun taas lukuvuodeksi 2018-2019 hinta nousi 52 euroon. Hinnan nousu aiheutti myrskyisää keskustelua sekä METKAn edustajiston että jäsenistön joukossa. Raha on aina ollut tärkeä osa opiskelijoihin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua, ja METKA on saanut osansa arvostelusta liittyen jäsenyyden hintaan ja oletettuun rahankäyttöön.

METKA2020 -kyselyn vastaajista METKAn jäseniä oli yhteensä 65,5 % vastaajista. Kyselyyn saatiin yhteensä 171 vastausta. Kysymys jäsenyydestä oli kaikille pakollinen.

Jäsenmaksut eivä toki yksistään rahoita METKAn toimintaa. Metropolia on METKAn toiminnan merkittävin rahoittaja. Jäsenmaksujen tuotot kuitenkin vaikuttavat merkittävästi siihen, millaista toimintaa METKA voi tuottaa laissa määritettyjen perustehtävien lisäksi. Opiskelijakuntiin sovelletaan yhdistyslakia niissä asioissa, joita ei ole määritelty ammattikorkeakoululaissa. Se tarkoittaa talouden suhteen sitä, että METKAn tarkoitus ei ole tehdä voittoa.

Ammattikorkeakoululaissa puhutaan sekä “opiskelijoista” että “jäsenistä”. Kenen hyväksi METKAn siis oikeastaan kuuluisi tehdä mitäkin? Milloin toiminnan kohteena ovat kaikki Metropolian opiskelijat, ja milloin ainoastaan jäsenmaksun maksaneet? Tällä hetkellä METKA ei esimerkiksi edunvalvonta- tai häirintätapauksissa tarkista, onko avun tarvitsija jäsen vai ei, vaan kaikkia autetaan. Tutoreilta ei myöskään vaadita jäseneksi liittymistä, vaikka jo koulutuksien järjestämiseen käytetään runsaasti työtunteja, ja palkkoja maksetaan muun muassa jäsenmaksuista. Näiden kysymysten parissa METKA painiskelee tälläkin hetkellä, ja työ jatkuu edelleen.

Ensi viikolla

Ensi viikon artikkelissa jatkamme jäsenyyden ja jäsenmaksun parissa. Avaamme vastauksia kysymyksiin siitä, mistä jäsenyyden hinta koostuu ja kuinka paljon METKA2020 -kyselyn vastaajat olisivat valmiita maksamaan jäsenyydestä. Tämän lisäksi kerromme, miksi digitaalinen opiskelijakortti on ilmainen, mutta muovisen kortin käyttö maksaa.

Artikkelin kirjoitti Paavo Nisula, METKAn jäsenpalvelun asiantuntija.

Lue muut METKA2020-artikkelit täältä!

This post is also available in English.