AMK-opiskelijat ovat moninainen joukko erilaisia ihmisiä erilaisissa elämän tilanteissa. Onkin mielestäni väärin olettaa, että kaikki AMK-opiskelijat haluavat yhtä ja samaa asiaa niin opiskelijakunnissa, opinnoissaan kuin suomalaisessa yhteiskunnassa. Opiskelijakunnan lakisääteinen tehtävä on kuitenkin toimia jäsentensä yhdyssiteenä sekä edistää esimerkiksi sosiaalisia etuuksia. Ammattikorkeakoulutukseen kuuluu monia tunnettuja ja isoja koulutuksia kuten insinöörit, tradenomit ja sairaanhoitajat mutta mukaan mahtuu myös pienempiä ja vähemmän tunnettuja kuten vaatetusalan vestonomi ja humanistisen alan viittomakielentulkki. Suomessa on yhteensä 24 ammattikorkeakoulua, jokaisessa maakunnassa vähintään yksi.
Tutkintojen laajuudet ovat 3,5–4 vuotta. Tutkinnot on rakennettu vastaamaan työelämän tarpeisiin ja käytännönläheinen ote näkyy muun muassa harjoittelussa jota kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Metropoliassa pisimpään opiskelevat kätilötyön opiskelijat, jotka syventävät taitojaan noin 4.5 vuoden ajan.
AMK-opiskelijan Arvot ja Asenteet-tutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat ovat myös iän puolesta moninainen joukko. Nuorimmat ovat suoraan toisen asteen koulutuksesta tulleita alle 20-vuotiaita, ja vanhimmat yli 50-vuotiaita lisäkouluttautujia tai alanvaihtajia. Tällainen vaihteluväli sisältää lukemattoman määrän elämänkokemuksia ja -polkuja, jotka antavat oman mausteensa opiskelijoiden diversiteettiin. Elämänkokemusten moninaisuutta heijastelee pohjakoulutus, joka on ammattikorkeakouluopiskelijoilla vaihtelevampi kuin yliopisto-opiskelijoilla. Pohjakoulutus vaikuttaa siihen, mitä opinnoilta haetaan sekä kokemuksiin opiskelusta. Pohjakoulutusten kirjo ja ikärakenne osoittavat, että ammattikorkeakoulutus on tärkeä elinikäisen oppimisen kanava.
Mitä sitten näin moninainen joukko erilaisia AMK-opiskelijoita haluaa? Heti ensimmäisenä täytyy kiinnittää huomiota siihen, että AMK-opiskelijat ovat aktiivisia vastaajia heitä koskevissa tutkimuksissa.
Äänestämään vai ei? -selvityksessä 569 vastaajaa kertoi olevansa Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelija. Tämä on miltein puolet enemmän kuin toiseksi eniten vastanneet Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun opiskelijat. Minulle vastaamisaktiivisuus kertoo sen, että AMK-opiskelijat kertovat mielellään itse mitä haluavat ja ajattelevat. Sen takia onkin tärkeää saada maanlaajuisesti AMK-opiskelijat aktivoitumaan vastaamaan erilaisiin tutkimuskysymyksiin.
Tuoreessa Opiskelijan Kaupunki 2019-tutkimuksessa taas kysyttiin pääkaupunkiseudun opiskelijoilta millaista kaupunkia toivoisivat. Tutkimuksessa on tuotettu pääkaupunkiseudun opiskelijoita koskevaa tutkimustietoa viidestä eri aihealueesta – opiskelijoiden asumisesta, liikkumisesta ja osallisuudesta, kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisestä sekä korkeakouluopiskelijoiden itsenäisestä opiskelusta.
Siinä käy ilmi, että esimerkiksi opiskelijat hakevat opiskelutiloista “tekemisen fiilistä” ja rauhallisuutta. Vastaajille oli tärkeää, että opiskelupäivät oli rytmitetty tehokkaiksi ja sujuviksi. Tehokkuus edesauttaa opinnoissa etenemistä ja toisaalta ajan vapautumista myös muuhunkin kuin opiskeluun. Tehokkuutta edistää esimerkiksi opiskelupäivän toiminnot saman katon alla tai lähekkäin. Voisiko esimerkiksi lasten päivähoitoa järjestää kampuksilla? Uskon itse, että se edistäisi perheellisten opiskelijoiden opiskelun ja arjen yhdistämistä. Voisiko tulevaisuudessa YTHS-toimipiste olla ammattikorkeakoulun kampuksella? Voisiko päivähoidon tuottaa opinnollistavalla otteella? Minusta varhaiskasvatukseen erikoistuneet sosionomit tai yhteisöpedagogit voisivat koordinoida omaa päiväkotia kampuksella. Opiskelupaikan sijainnilla ei sinänsä ole väliä, kunhan paikka on itselle sujuvasti saavutettavissa.
Samaisessa tutkimuksessa kysyttiin myös opiskelijoiden asumisen preferensseistä ja arvoista. Olen päässyt toimimaan tänä vuonna METKAn edustajana Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön valtuuskunnassa ja perehtymään vielä syvemmin opiskelija-asumisen onnistumisiin ja haasteisiin.
Valtuuskunnassa kävi ilmi, että asuntojen kysyntä erityisesti Myllypuron, Otaniemen ja Myyrmäen alueella on kasvussa HOASilla. Helmikuussa pääsin myös suunnittelemaan Metropolian opiskelijoiden kanssa kokonaista opiskelija-asuntoa Kontulaan. Suunnittelutyössä huomioitiin nimenomaan opiskelijoiden toiveita asumiseen eli laitetaanko sauna katolle, halutaanko pihaan yhteinen viljelypalsta vai onko opiskelija-asunnossa kuntosalille käyttöä?
Opiskelijan kaupunki 2019-tutkimuksessa opiskelijoita pyydettiin valitsemaan nykyiseen elämäntilanteeseensa parhaiten sopiva asuntotyyppi. Yksittäinen suosituin vastaus (35%) on 600 euron kaksio. 42 prosenttia opiskelijoista valitsi yksiön. Toisaalta yksiöiden koossa ja hinnassa on jakautuvuutta: 7 prosenttia valitsi sopivimmaksi asunnoksi alle 20 neliön asunnon (350e/kk), kun taas hieman kalliimmat 20-27 neliön tai yli 27 neliön yksiöt saavat 18 ja 15 prosenttia äänistä. 12 prosenttia ilmoitti kolmion ja 6 prosenttia neliön sopivimmaksi asuntotyypiksi heidän elämäntilanteeseen. 7 prosenttia vastaajista kokee, että jaettu asunto olisi heille sopivin asuntotyyppi.
Tutkimisen merkitys on valtava, sillä vain siten saamme selville mitä AMK-opiskelijat haluavat.
METKA tuotti vastikään METKA 2020: Millaista opiskelijakuntaa Metropolian opiskelijat toivovat?-kyselyn, jota olin mukana johtamassa halusta saada lisää tietoa. Kysely toteutettiin 30.10.-13.12.2019 E-lomakkeella. Se oli avoinna kaikille Metropolian opiskelijoille. Lomakkeessa oli sekä avoimia kysymyksiä että asteikolla 1-5 arvioitavia väitteitä. Kysymykset koskivat METKAn ulospäin näkyvää, opiskelijoita ja jäseniä koskevaa toimintaa. Tavoitteena oli saada selkeä näkemys siitä, mitä METKAsta ajatellaan, ja miten METKA voisi parantaa ja kehittää toimintaansa ja viestintäänsä. Koen tärkeäksi sen, että opiskelijakunnat aktiivisesti saavat tietoa, jonka pohjalta vahvistaa opiskelijayhteisöä ja uudistaa toimintaansa.
Tämän tekstin kirjoitti Nimo Samatar, joka on ehdolla Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin hallitukseen 2021. Uusi hallitus valitaan SAMOKin liittokokouksessa 29.-30.10.2020. Lisää Nimon ajatuksista, kannattajista ja kampanjasta voit lukea täältä. SAMOK edustaa kaikkia Suomen opiskelijakuntia ja valvoo opiskelijoiden etua valtakunnallisella tasolla ottamalla kantaa koulutuspoliittisiin, sosiaalipoliittisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin. Vuonna 2021 SAMOK juhlii 25 vuotista taivaltaan Suomen ainoana valtakunnallisena AMK-opiskelijoiden yhteiskunnallisena keskustelijana.
Yhteystiedot:
Nimo Samatar
Hallituksen varapuheenjohtaja
Edunvalvonta
nimo.samatar@metkaweb.fi
puh, 050 382 7653
Kampanjapäällikkönä toimii METKAn hallituksen puheenjohtaja Essi Lumme – essi.lumme@metkaweb.fi – hänet tavoittaa myös puhelimitse – puh, 050 382 1024
This post is also available in English.