Touko-kesäkuun vaihteessa järjestetään europarlamenttivaalit eli EU-vaalit. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ovat laatineet vuoden 2024 EU-vaaleihin vaalitavoitteet. METKA allekirjoittaa tavoitteet ja kahdessa artikkelissa nostamme esille METKAlle erityisen tärkeitä tavoitteita.
Tämä artikkeli käsittelee kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen liittyviä tavoitteita. Niitä ovat:
- Koulutuksen maksuttomuus
- Opiskelijaliikkuvuuden kasvattaminen
- Opiskelijoiden Erasmus+ -apurahojen suuruus
- Eurooppalainen opiskelijakortti
Opiskelu Euroopan Unionin sisällä on EU-alueen kansalaiselle usein maksutonta. Niissä maissa, joissa on käytössä lukuvuosimaksut, opiskelun hinta ei saa olla suurempi kuin paikallisillekaan opiskelijoille. Vastaavasti Suomessa, jossa lukukausimaksuja ei ole käytössä, ainakaan vielä, ei muiden EU-maiden kansalaisilta saa periä lukuvuosimaksuja.
Korkeakoulut ovat jo usean vuoden ajan voineet periä lukuvuosimaksuja EU-alueen ulkopuolelta saapuville. Ulkomaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä laski vuonna 2017 selvästi (23 prosenttia edellisestä tarkastelujaksosta). EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat joutuvat maksamaan lukukausimaksuja 1.8.2017 tai sen jälkeen alkavista opinnoista. Mikäli lukukausimaksut laajenisivat myös suomalaisille sekä muille EU-maiden kansalaisille, putoaisi paitsi korkeakoulutukseen hakeutuvien määrä, myös liikkuvuus.
Opiskelun reunaehtojen kiristäminen lienee keskeisimpiä syitä, miksi vaihto-opiskelu ei enää houkuta entiseen tapaan. Opintorahan niukkuus, opintotukikuukausien vähentäminen ja opintotuen lainapainotteisuuden vuoksi korostunut opintolainahyvityksen takaraja tiukentavat opintojen tahtia. Vuonna 2016 opintorahaa laskettiin ja opintotuen enimmäistukikuukausia vähennettiin 64 kuukaudesta 54 kuukauteen. Lisäksi opintolainan valtiontakauksen määrää kasvatettiin. Tämän jälkeen ulkomaan vaihtojaksojen määrä on pudonnut.
Opinnot saattavat viivästyä siksi, että on halunnut itselleen kansainvälistä kokemusta ja monipuolisempaa osaamista opintojen aikana. Vaihto-opiskelun tarkoituksena ei toki ole opiskella tutkinnon ulkopuolisia opintoja ja siten viivästyttää valmistumista. On kuitenkin yleistä, että vaihdon aikana suoritetaan hieman vähemmän opintoja tai että kaikkia suoritettuja opintoja ei voi sellaisenaan hyväksilukea osaksi tutkintoa.
Erasmus-apuraha on erinomainen kannustin vaihto-opiskelulle. Apurahan määrä vaihtelee lähtö- ja kohdemaan elinkustannusten erojen, tuen hakijoiden määrän, maiden välisen etäisyyden sekä muun tuen saatavuuden mukaan. Erasmus-apuraha ei kuitenkaan ole riittävä vaihto-opiskelun aikaisiin elinkustannuksiin, mikäli ei saa edullista opiskelija-asuntoa. Esimerkiksi suositussa vaihtokohteessa Alankomaissa asuntoa voi joutua etsimään pitkään ja on pakko ottaa vastaan se, mitä tarjotaan, vaikka kustannukset olisivatkin liikaa. Erasmus-apurahaa ei myöskään saa alle kolmen kuukauden vaihto-opiskelusta. Mikäli esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelija haluaisi tehdä harjoittelun ulkomailla, olisi näitä tehtävä vähintään kaksi putkeen (yhteensä 10 viikkoa).
Vaikka suomalaiset opiskelijat saavatkin ulkomailla opiskellessaan opintorahaa, opintorahan asumislisää sekä mahdollisuuden nostaa korotettua opintolainaa (800 euroa kuukaudessa, kun normaalisti enimmäismäärä on 650 euroa), aiheuttaa vaihto-opiskelu kuitenkin usein sen, että opiskelija velkaantuu lisää. Vaihto-opiskelun aikana työskentely ei ole tarkoituksenmukaista, vaan on pois opinnoista ja kulttuuriin tutustumisesta.
Eurooppalaisella opiskelijakortilla tarkoitetaan kaikissa EU-maissa yhdenvertaisesti toimivaa opiskelijakorttia, jolla opiskelija saa kaikki edut, joita hän saisi kotimaassaankin. Eurooppalainen opiskelijakortti on ajatuksena kannatettava. Täytyy kuitenkin muistaa, että digitalisaatio ei kaikissa EU-maissa ole samalla tasolla. Esimerkiksi METKA ei tarjoa enää lainkaan fyysisiä opiskelijakortteja. Digitaaliset opiskelijakortit toimivat näppärästi älypuhelimessa, mutta muualla saattaa edelleen olla käytössä myös paperisia opiskelijastatuksen todistavia lappuja. Eurooppalainen opiskelijakortti ei saa heikentää jo olemassa olevia ratkaisuja, eikä se myöskään saa vaikuttaa negatiivisesti paikallisten opiskelijajärjestöjen toimintaan.
EU-vaalit toimitetaan yhtä aikaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Vaalipäivä on sunnuntai 9.6.2024. Ennakkoäänestys Suomessa on 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä edustavat Suomea Euroopan parlamentissa seuraavat viisi vuotta. Vuoden 2019 EU-vaaleissa koko Suomen äänestysaktiivisuus oli 42,7 prosenttia. Nuorista ja nuorista aikuisista (18-34 -vuotiaat) äänesti selvästi alle 30 prosenttia. Euroopan parlamenttiin valitaan 720 jäsentä eli meppiä, jotka edustavat Euroopan unionin kansalaisia unionin tasolla. Suomesta parlamenttiin valitaan 15 jäsentä.
Lähteet:
- Lukukausimaksut vähentäneet ulkomaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemuksia selvästi (Maahanmuuttovirasto 6.10.2017)
- Tiedote: Opiskelijavaihtojen määrä laskussa – SAMOK ja SYL julkaisivat ohjelman näiden lisäämiseksi (24.10.2023)
- Erasmus+: Opiskelu ulkomailla
- Korkeakouluopiskelijoiden EU-vaaliohjelma 2024
- Opintotuen historia, nykypäivä ja tulevaisuus (Ilpo Lahtinen, Kela 2021)
This post is also available in English.