Opintojaksopalautteen merkitys on kasvanut Metropoliassa voimakkaasti. Palautteen määrällä on merkitystä korkeakoulun saamaan rahoitukseen. Joillain osaamisalueilla on otettu käyttöön tulospalkkio, jolloin yksittäiselle opettajalle maksetaan tulospalkkiota perustuen opintojaksopalautteen määrään. Näistä syistä johtuen opintojaksopalautetta on ryhdytty keräämään opiskelijoilta jopa kyseenalaisin keinoin.
Opiskelijoille on saatettu kertoa, että palautteen antaminen on pakollista ja ettei oppimistilasta saa poistua, ellei palautelomaketta ole täytetty. Myös lisäpisteiden antaminen palautelomakkeen täyttämisestä on kyseenalaista muun muassa siksi, että opintojaksopalaute on anonyymi, eikä lomakkeen täyttämistä tai täyttämättä jättämistä voida todistaa. Opiskelijan “lahjominen” lisäpisteillä ei myöskään perustu aidosti vapaaehtoisuuteen.
Opintojaksopalautteen antamisen tulisi aina perustua vapaaehtoisuuteen. Tällä hetkellä moni jättää palautteen antamatta siksi, että lomakkeita tulee lukukauden aikana niin paljon ja kaikissa kysytään pääpiirteissään samat kysymykset. Moni kokee myös, ettei palautteen antamisella ole merkitystä. Syitä ovat esimerkiksi se, että palautteeseen ei saa vastapalautetta, jolloin opiskelijat eivät tiedä, onko palautetta välttämättä edes luettu. Ylemmän vuosikurssin opiskelijat ovat myös saattaneet kertoa, että ovat antaneet samasta opintojaksosta palautetta aiemmin, mutta korjaavia toimenpiteitä ei ole tehty. Tällöin opiskelijoilla vahvistuu ajatus siitä, että palautteella ei ole merkitystä. Toisaalta moni voi myös ajatella, että palautteen antamisella ei ole hänelle itselleen enää merkitystä siksi, että opintojakso on nyt hänen kohdaltaan ohi. METKA muistuttaa opiskelijoita säännöllisesti opintojaksopalautteesta ja nostaa esille, että alempien vuosikurssien opiskelijat voivat olla tulevaisuuden kollegoita.
METKA haluaa kuitenkin muistuttaa erityisesti tutkintoja ja opetushenkilöstöä siitä, että palautteen antamiseen ei voida pakottaa ketään, eikä sen antamisesta tai antamatta jättämisestä voi palkita tai rangaista ketään. Sen sijaan tulisi kiinnittää huomiota juurisyihin. Onko esimerkiksi palautelomake liian raskas? Onko palautelomakkeen täyttämiseen varattu aikaa esimerkiksi osana viimeistä luentoa? Onko palautteeseen aiemmin vastattu tai onko palautteen perusteella tehty korjaustoimenpiteitä? Onko viimeistään seuraavalla toteutuksella käyty opiskelijoiden kanssa läpi, millaista palautetta on saatu ja mitä muutoksia uudelle toteutukselle on tämän johdosta tehty?
Metropolialla on selkeät syyt kerätä palautetta ja palautetta antaneiden opiskelijoiden prosentuaalinen määrä on selkeä mittari, josta asiaa voidaan tarkastella. Opiskelijoilla tulee kuitenkin olla yhtälailla selkeitä syitä antaa palautetta. Jos yleisesti koetaan, ettei palautetta hyödynnetä Metropoliassa, ei opiskelijalla ole syytä antaa sitä. Kun opiskelijalla on aidosti sellainen tunne, että hänen palautettaan arvostetaan muutenkin, kuin prosentin kasvattamisen näkökulmasta, ei palautteen antamiseen tarvitse pakottaa, vaan se on luonteva osa jokaista opintojaksoa.
Kriittistäkin palautetta on osattava ottaa vastaan ja kyettävä tarkastelemaan toimintatapojaan objektiivisesti. Saatu palaute on arvokasta ja myös kriittiseen sellaiseen tulee suhtautua tärkeänä kehittämisen ja kehittymisen työkaluna.
Justus Kalliokoski
METKAn hallituksen puheenjohtaja
justus.kallioskoski@metkaweb.fi
Pyry Piitulainen
METKAn hallituksen varapuheenjohtaja
pyry.piitulainen@metkaweb.fi
This post is also available in English.