METKA lausui huhtikuussa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta vuodelle 2040 sekä lakimuutoksesta koskien opintosetelikokeilua.
Opintosetelikokeilu
Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset avoimen korkeakoulutuksen opintosetelikokeilusta. Opintoseteliin olisivat oikeutettuja 1.12.2025‒30.6.2028 ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa Suomessa alle 29-vuotiaana suorittaneet, jotka ovat osallistuneet korkeakoulujen yhteishakuun, mutta eivät ole saaneet tai ottaneet vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Opintoseteliä voisi käyttää enintään 30 opintopisteen laajuisiin avoimen korkeakoulun opintoihin.
Ajatuksena opintosetelikokeilu on kannatettava, sillä se voisi lisätä todennäköisyyttä hakeutua korkeakouluopintoihin erityisesti niiden kohdalla, jotka eivät aiemmin ole sitä harkinneet. METKA toivoo kuitenkin erityistä panostusta ammattikoulutaustaisiin, sillä heistä vain murto-osa hakeutuu korkeakouluun ylioppilaisiin verrattuna.
Opintoseteli mahdollistaa eri alojen kokeilemisen yksittäisten kurssien kautta, mikä voi auttaa oman alan löytämisessä. Kokeiluun liittyy kuitenkin useita haasteita. Opintosetelin laajuus, 30 opintopistettä, ei mahdollista polkuopintojen suorittamista, jotka ovat ammattikorkeakouluissa yleensä 60 opintopistettä. Juuri polkuopinnot ovat suoraviivaisin tapa päästä tutkinto-opiskelijaksi avoimen ammattikorkeakouluopintojen avulla. Opintoseteli on tarkoitettu vain Opin.fi -palvelussa olevalle valikoimalle, johon ei Metropolia Ammattikorkeakoulussa kuulu väyläopinnot vaan pääsääntöisesti vain verkko-opintoja.
Esityksen vahvuutena on se, että siinä tunnistetaan pitkien siirtymäaikojen riski: tauot toisen asteen ja korkeakoulutuksen välillä voivat lisätä syrjäytymisen riskiä, ja ilman opiskelupaikkaa jääminen voi heikentää nuoren käsitystä itsestään oppijana. Esityksen mukaan nuorisotutkijat ovat tuoneet esille, että nuorten itsensä mielestä yhteiskunnassa pitäisi sallia moninaisempia tapoja aikuistua ja väljentää nuoriin kohdistuvia tehokkuus- ja suoriutumisvaatimuksia. Opintosetelikokeilu onkin myös tästä syystä tärkeää dataa tuottava kokeilu. On kuitenkin huomioitava, että moni nuori haluaa työskennellä ennen korkeakouluopintoihin siirtymistä, eikä korkeakouluopintojen aloittamiseen mahdollisimman nuorena pidä painostaa. Työn tekemisen suosio johtuu osittain siitä, että opintojen aikainen toimeentulo ei ole riittävän turvattu.
Opintosetelikokeilu on osa laajempaa toimenpidekokonaisuutta, jonka tavoitteena on nostaa Suomen osaamistasoa – tavoitetta, jota on viime vuosina heikennetty valtavasti muilla toimilla. Tältä osin opintoseteli voi jäädä vaikutukseltaan pieneksi. Lisäksi esityksessä nostetaan esiin toisen korkeakoulututkinnon maksullisuus. Vaikka todetaan, että kyseessä olisi suuri muutos, jota ei voida edistää tällä hallituskaudella, METKA on huolissaan siitä, että tämä vaihtoehto on jälleen tuotu esille.
Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan Lausuntopalvelusta.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2040
Korkeakoulujen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi vuonna 2017 julkaistun Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön visiotyöllä vastataan yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä luodaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen pitkän aikavälin suuntaviivoja. Tavoitteena on laatia vuoteen 2040 ulottuva visio sekä tunnistaa siihen liittyvät vuoteen 2035 mennessä toteutettavat toimenpidesuositukset.
Visiossa on viisi kärkitavoitetta
- Suomi on sivistyksen, demokratian ja tieteen vapauden edelläkävijä.
- Koulutus kuuluu kaikille ja mahdollisuuksia lisätään erityisesti nuorille.
- Luovat osaajat ja kunnianhimoinen tutkimustoiminta uudistavat yhteiskuntaa.
- Rohkea uudistuminen rakentaa tulevaisuuden osaamista: korkeakoulujen erikoistuminen ja yhteistyö vahvistuvat.
- Kohti kasvua: korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus monipuolistuu.
Vaikka kyseessä onkin nimenomaan visio, on teksti silti kovin epärealistinen, ottaen huomioon koulutukseen ja opiskelijoiden toimeentuloon tehdyt leikkaukset sekä velkajarru, joka vaikeuttaa koulutukseen panostamista vielä pitkään. Vaikka tavoitteet itsessään ovat hyviä, jäävät niihin liittyvät toimenpiteet monilta osin epäselväksi.
Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä halutaan nostaa 60:een prosenttiin. Nuorten aikuisten osuus on tällä hetkellä noin 39 %, kun koko väestössä luku on noin 35 %. Jo tavoite siitä, että 50 % väestöstä olisi korkeakoulutettua, on suuri, joten 60 % tuntuu jo hyvin epärealistiselta. Toimenpiteissä korostetaan myös korkeakoulutukseen hakeutumista heti toisen asteen jälkeen. Visiossa tulisi nostaa esille monenlaisia koulutuspolkuja. Välivuosi tai pari on hyvä ja kannatettava suunnitelma, jos ja kun se helpottaa opintojen rahoittamista myöhemmin sekä mahdollistaa harkitumman alavalinnan.
Tilannekuvassa todetaan, että julkisen talouden kestävyyteen liittyvät paineet haastavat tulevina vuosina korkeakoulutuksen ja tutkimuksen. Tämä on valitettava tosiasia, mutta mikäli osaamistasoa halutaan nostaa, ovat panostukset välttämättömiä. METKA näkee huolestuttavana sen, että valtion rahoituksesta puhutaan visiossa pelkästään uudistuksena. Uudistaminen voi tarkoittaa myös leikkauksia, joten tämän sanavalinnan kanssa tulee olla varovainen. Korkeakoulutus, lähtien laadukkaan tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisestä aina opiskelun vetovoimaisuuteen riittävän toimeentulon turvin on itsensä takaisin maksava investointi.
Toimenpide-ehdotuksissa mainitaan, että OKM selvittää yksityisen rahoituksen monipuolista lisäämistä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa. METKA näkee yritysyhteistyön lisäämisen ja tätä kautta myös sujuvien työelämäyhteyksien muodostumisen hyvänä toimenpiteenä. Yksityisellä rahoituksella ei voida kuitenkaan tarkoittaa esimerkiksi lukukausimaksujen perimistä suomalaisilta opiskelijoilta, avoimen korkeakoulutuksen enimmäismaksujen korotusta tai muuta opiskelijan maksettavaksi tulevaa rahoitusta. Sanamuoto “Yhteiskunta antaa jokaiselle suomalaiselle lupauksen maksuttomasta korkeakoulututkinnosta” viittaa siihen, että vain yksi korkeakoulututkinto taataan ilmaiseksi. Sanamuoto tulisikin muuttaa muotoon “Yhteiskunta antaa jokaiselle suomalaiselle lupauksen maksuttomasta korkeakoulutuksesta”.
Visiossa korostetaan paljon jatkuvaa oppimista ja pienempiä osaamiskokonaisuuksia. Erilaiset täydennyskoulutukset eivät saa kuitenkaan viedä resursseja tutkintoon johtavilta koulutuksilta, eikä muiden kuin nuorten uudelleenkouluttautumista tule rajata pelkkiin pienempiin osaamiskokonaisuuksin. Työurat pitenevät, kun henkilö saa tehdä sellaista työtä, jota haluaa tehdä ja näin ollen alan vaihtaminen kokonaan, missä vaiheessa elämää vain, tulee olla mahdollista ja siihen tulee kannustaa. METKA näkee tärkeäksi toimenpiteeksi myös sen, että korkeakoulujen tulee olla enemmän vastuussa koulutusagenteista, joille ovat ulkoistaneet potentiaalisten opiskelijoiden hankinnan. Toimenpiteissä mainitaan myös se, että korkeakoulutus vastaa kansallisesti yhteiskunnan osaamistarpeisiin. Tärkeää olisi huomioida myös se, että aloituspaikat resursoidaan siten, että kaikilla valmistuneilla on realistiset työllistymismahdollisuudet.
Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan Lausuntopalvelusta.
This post is also available in .