Ennen wanhaan noin puolet opiskelijoista oli METKAn jäseniä. Toiminta oli tästä johtuen laajempaa ja tavallaan pysyvämpää. Hallituksen jäseniä ja työntekijöitä oli enemmän. Tämä johtui siitä, että opiskelijakortin ja -edut sai käyttöönsä vain opiskelijakunnan jäsenyyden ostamalla. Esimerkiksi VR:n junalipuista ei saanut opiskelija-alennusta ilman opiskelijakorttia. Sitten opiskelijakortit vapautuivat, eikä opiskelijatunnisteen saadakseen tarvinnut enää liittyä minkään organisaation jäseneksi. METKAlle tämä tarkoitti jäsenten huomattavaa vähenemistä.
Jäsenyys ja opiskelijakorttien historia
Läheskään kaikki Metropolian opiskelijat eivät ole METKAn jäseniä. Tällä hetkellä METKAn jäseneksi on liittynyt noin 1350 Metropolian opiskelijaa. Vielä vuonna 2018 METKAlla oli noin 6500 jäsentä.
Syy dramaattiselle jäsenmäärän pudotukselle oli METKAn edustajiston harkittu päätös vapauttaa digitaalinen opiskelijakortti kaikille Metropolian opiskelijoille. Miksi ihmeessä METKA siis luopui opiskelijakorttimonopolistaan, otti riskin tulonmenetyksestä ja avasi opiskelijakortin kaikille opiskelijoille?
Riski oli tietoinen, ja pudotukseen oltiin varauduttu talousarviossa. Jäsenmaksua nostamalla pystyttiin osittain turvaamaan toiminnan jatkuminen. Kehitys nykytilannetta kohti alkoi jo vuonna 2015. Tuolloin selvisi, että Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo luoda tietorekisterin, johon kerätään kaikkien suomalaisten opiskeluihin liittyvät tiedot. Toisin sanoen, rekisteristä olisi saatavilla tieto siitä, kuka on opiskelija ja kuka ei.
Rekisteri nimeltään VIRTA-opintotietopalvelu on sittemmin otettu käyttöön ja pian kävi ilmi, että opiskelijakuntien mahdollisuudet niin sanotusti hallita opiskelijoiden opiskeluoikeustietoja pienenisivät tai häviäisivät kokonaan.
Nykyisin opiskelijoilla on käytössä lähinnä digitaalisia opiskelijakortteja. METKA ei ole vuoden 2019 jälkeen tuottanut muovisia opiskelijakortteja johtuen siitä, ettei METKAlla ole voimassaolevaa sopimusta korttitoimittajan kanssa. Muovisissa opiskelijakorteissa on lukukausitarra, joka kertoo jäsenyyden voimassaolon. Tarroja sai (ja saa edelleen) vain opiskelijakunnalta.
Jäsenyyden tulevaisuus
METKAn halun ja jäsenten tarpeiden kohtaaminen on toinen kysymys. Jos opiskelijat eivät tunne, että METKAn toiminta on heidän tarpeidensa mukaista, jäseneksi ei liitytä. METKAn rooli on kaksijakoinen. Toisaalta toiminnan tulisi edistää koko opiskelijajoukon, etua. Toisaalta METKAn taas tulisi edistää jäsentensä yhteisöllisyyttä.
Jäsenmäärän laskettua jäsentulot ovat pienentyneet, eivätkä laskun vaikutukset ole vielä täysin selvinneet. Jos toiminta halutaan edelleen pitää aiemmalla tasolla, niin jäsenmäärää pitäisi saada nostettua takaisin aiemmalle tasolle tai rahoitusta pitää lisätä muualta. Kolmas vaihtoehto on sopeuttaa toimintaa nykyiseen talouteen sopivaksi.
Ammattikorkeakoululaissa puhutaan sekä “opiskelijoista” että “jäsenistä”. Kenen hyväksi METKAn siis oikeastaan kuuluisi tehdä mitäkin? Milloin toiminnan kohteena ovat kaikki Metropolian opiskelijat, ja milloin ainoastaan jäsenmaksun maksaneet? Tällä hetkellä METKA ei esimerkiksi edunvalvonta- tai häirintätapauksissa tarkista, onko avun tarvitsija jäsen vai ei. Kaikkia autetaan. Tutoreilta ei myöskään vaadita jäseneksi liittymistä, vaikka jo koulutuksien järjestämiseen käytetään runsaasti työtunteja, ja palkkoja maksetaan muun muassa jäsenmaksuista.
Ylioppilaskunnilla on edelleen käytössä niin sanottu pakkojäsenyys. Niiden toiminnan rahoitus on siis turvattu opiskelijakorttiuudistuksesta huolimatta. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat sen sijaan kamppailevat tilanteen kanssa jatkuvasti. Ongelma on kuitenkin tiedossa valtakunnallisesti ja joulukuussa Opetus- ja kulttuuriministeriö nimitti selvityshenkilö Tapio Varmolan miettimään ratkaisuja asiaan. Selvitys valmistunee kevään aikana.
This post is also available in English.