Kasvavat elinkustannukset ja epävakaa maailmantilanne mietityttävät varmasti jokaista opiskelijaa. Opinnot vievät aikaa ja niiden ohella pitäisi toimeentulonsa eteen tehdä töitä, vaikka nostaisikin opintolainaa. Todennäköisesti jokainen opiskelijan stressiä lisää kallistuneet ruoka- ja julkisen liikenteen kulut. Hintojen nousun lisäksi opiskelijaa kuormittaa muutkin asiat, kuten oma hyvinvointi ja jaksaminen kiireisessä arjessa. Valitettavan usein hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa jäädä toissijaiseksi. Aamulla ennen luennon alkua päivitellään väsymystä ja kiirettä yhdessä, sekä asiasta saatetaan heittää vitsiä: “sehän on sitä opiskelijan arkea!”
Onko se sellaista arkea, mitä opiskelijat haluavat elää?
Kevään eduskuntavaaleissa ollaan opiskelijoiden näkökulmasta suurten kysymysten äärellä. SAMOKin ja SYLin vaalikampanjassa opiskelijat vaativat 100€ korotusta opintorahaan. Tällä hetkellä moni opiskelija kituu köyhyysrajan alapuolella, vaikka lainaa kertyy vuosittain useita tuhansia euroja. Opiskelijat ovatkin ainoa ihmisryhmä, joiden tulee peruskulujen kattamiseksi nostaa lainaa. Jo siis 100€ opintorahan nosto helpottaisi lainataakkaa ja arkea.
Viime vuoden lopulla Suomen valtiovarainministeriö (VM) ehdotti lukukausimaksuja turvaamaan korkeakoulujen rahoituksen. VM:n mukaan lukukausimaksuilla voitaisiin panostaa enemmän opetukseen ja opiskelijat saisivat näin enemmän irti opinnoista.
Mikä on se hinta, mikä opiskelijoilta ollaan valmiita pyytämään?
Osa puolueista on valmiita viemään Suomea suuntaan, jossa kaikilta opiskelijoilta voitaisiin periä lukukausimaksuja ja se kannattaakin pitää mielessä ennen äänestämistä. Ketä lukukausimaksut todellisuudessa hyödyttävät? Onko lukukausimaksujen periminen aidosti paras ratkaisu korkeakoulujen rahoituksen tasapainottamiseksi? Mielestäni ratkaisuehdotus aiheuttaisi lisää eriarvoisuutta ja huonontaisi opiskelijoiden tukalaa tilannetta entisestään.
Opiskelijoiden toimeentuloon tulee keskittyä ensi hallituskaudella entistä paremmin . Koulutuksesta puhuttaessa ei riitä, että puhumme pelkästään perusopetuksesta, vaan meidän tulee katsoa koko koulutuspolkua, varhaiskasvatuksesta korkeakouluun, mikäli haluamme tulevaisuudessa painottaa vahvemmin tuotannosta innovaatioihin.
Äänestäessä kannattaakin muistaa, että vaikka oma aika opiskelijana olisikin lyhyt, tulee korkeakouluihin aina uusia opiskelijoita. Kannattaakin ennen äänestämistä pohtia, mitä vaikutuksia omalla äänellä saattaa olla opiskelijoiden arkeen ja tulevaisuuteen, sillä opiskelijoissa on tulevaisuus!
Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Laureamkon puolesta,
Sanni Koivuluoma
Varapuheenjohtaja
Laureamko ja METKA ovat osa Opku+ -opiskelijakuntia. Yhteistyössä ovat mukana lisäksi ASK, Helga, O’Diako, HUMAKO, JAMKO ja TUO.
This post is also available in English.