Metropoliassa koulutetaan eniten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kaikista Suomen korkeakouluista. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan esimerkiksi vuonna 2020 terveys- ja hyvinvointialojen AMK-tutkinnon suoritti Metropoliassa 1029 henkilöä. Yhteensä terveys- ja hyvinvointialojen AMK-tutkintoja suoritettiin Suomessa 8676 kappaletta vuonna 2020. Lisäksi YAMK-tutkintoja suoritettiin 1350.
Sosiaali- ja terveysalan harjoittelut maksavat korkeakouluille miljoonia euroja vuodessa. Monilla muilla aloilla opiskelijat saavat palkkaa. Akavan Erityisalojen mukaan korkeakouluharjoittelusta pitäisi saada vähintään työssäoloehdon täyttävää palkkaa ainakin silloin, kun opiskelija tekee jo kertyneellä osaamisella työnantajalle tuottavaa työtä. Vuonna 2022 työssäoloehdon täyttävä palkka on 1 283 euroa kuukaudessa. Jos harjoittelu on palkaton, sen tulee olla luonteeltaan työhön tutustumista ohjaajan opastuksella ja työtä seuraamalla. Se ei saa sisältää vaativia tai itsenäisiä työtehtäviä. Monet opiskelijat kuitenkin toimivat osana työyhteisöä, käyttävät opinnoissa kertynyttä ammattitaitoaan ja tekevät vaativiakin tehtäviä. Harjoittelijat saatetaan laskea jopa työvoimaksi. Palkattomassa työharjoittelussa ei synny työsuhdetta, jolloin harjoittelija jää työlainsäädännön ulkopuolelle. Harjoittelu ei esimerkiksi kerrytä työssäoloehtoa eli oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Harjoittelu ei myöskään kuulu työpaikan vakuutuksen piiriin, vaan korkeakoulun tulee tällöin huolehtia (ja maksaa) myös vakuutukset.
Se raha, jonka korkeakoulut nyt käyttävät harjoitteluiden maksamiseen, voitaisi käyttää sekä opetuksen kehittämiseen ja parantamiseen, että uusien ammattilaisten kouluttamiseen. Erityisesti koronapandemiasta johtunut etäopetuksen lisääntyminen on vaikuttanut siihen, että käytännön osaaminen on heikentynyt. Lisäpanostuksille olisi siis selkeästi tarvetta. Harjoitteluihin menevällä rahalla, joka on noin 8 miljoonaa euroa, kouluttaisi 1000 uutta alan osaajaa Suomeen.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene julkaisi tammikuun alussa artikkelin aiheesta. Arenen mukaan sosiaali- ja terveysalan harjoitteluista 70 % on maksullisia. Ammattikorkeakoulut ovat ainoa koulutussektori, joka maksaa sote-harjoittelumaksuja. Harjoittelumaksujen osuus terveydenhoitomenoista on alle puoli promillea, mutta ammattikorkeakouluille summa on suuri. Hallitus on linjannut, että harjoittelumaksuista luovutaan tämän hallituskauden aikana osana sote-uudistusta. Arenen hallituksen puheenjohtaja Mervi Vidgrén sanoo, että lupaukset on nyt lunastettava, sillä ammattikorkeakoulut ovat päättäneet etteivät ne solmi uusille hyvinvointialueille sopimuksia ennen kuin asia on saatu korjattua.
Aluevaalit käydään tulevana sunnuntaina 23.1. Aluevaltuustot päättävät sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Äänestämällä voit vaikuttaa myös harjoitteluiden rahoitukseen liittyviin asioihin. Palkallisella harjoittelulla tehdään sosiaali- ja terveysalan opinnoista houkuttelevampia.
Kirjoittajat: Adel Rizvi ja Mari Purhonen
Lähteet:
Akavan Erityisalat, Palkaton vai palkallinen työharjoittelu?
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Ammattikorkeakoulut: Sosiaali- ja terveysalan harjoittelumaksuihin menevät rahat tarvitaan laadukkaaseen koulutukseen
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot vuonna 2020
This post is also available in English.