Juuri kun presidentin vaalista päästiin, pukkaa jo seuraavaa vaalia! Touko-kesäkuun vaihteessa järjestetään europarlamenttivaalit eli EU-vaalit. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ovat laatineet vuoden 2024 EU-vaaleihin vaalitavoitteet. METKA allekirjoittaa tavoitteet ja kahdessa artikkelissa nostamme esille METKAlle erityisen tärkeitä tavoitteita.
Tämä artikkeli käsittelee koulutukseen ja osaamiseen liittyviä tavoitteita. Niitä ovat:
- Koulutuksen rahoitus kuntoon
- Koulutuksen saavutettavuuden kehittäminen
- Palkattomat harjoittelut historiaan
Koulutus nähdään liian usein kulueränä, vaikka sitä tulisi ajatella investointina tulevaisuuteen. Koulutus- ja osaamistason nosto niin Suomessa kuin koko EU-alueella vaatii taloudellisia panostuksia, mutta nämä panostukset maksavat itsensä takaisin. Nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata vain korkean osaamisen avulla.
SAMOK ja SYL nostavat EU-vaalitavoitteisiinsa muun muassa sen, että EU-maiden tulisi käyttää vähintään 2 prosenttia bruttokansantuotteesta korkeakoulutukseen. Suomessa luku on ollut vuonna 2023 noin 1,06 prosenttia (Valtiovarainministeriö). Koulutukseen suunnitellaan myös tuntuvia leikkauksia. Korkeakoulutuksen valtionrahoitusta vähennetään samalla, kun esimerkiksi lukukausimaksuja korotetaan. Yksittäisellä opiskelijalla leikkaukset näkyvät lähinnä opintojen aikaisissa sosiaalietuuksissa. Joko opiskelijan velkataakka kasvaa, kun elinkustannusten kattamista varten on otettava lainaa, tai vaihtoehtoisesti opintojen ohella on käytävä töissä ja valmistuminen viivästyy.
Koulutuksen saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että opiskelun on oltava mahdollista kaikille. Korkeakoulutuksessa aliedustettuina olevia ryhmiä tulee tukea matkalla opintoihin, jatkuvasta oppimisesta on tehtävä mahdollista kaikkialla EU:ssa ja opintojen aikainen toimeentulo on turvattava.
Suomessa on pohjoismaista kaikista heikoin opintoraha. Mikäli opiskelija saa maksimimäärän myös asumistukea sekä nostaa maksimimäärän opintolainaa, ei kokonaissumma jää vertailussa huonommaksi. Asumistuki on kuitenkin sidottu ruokakunnan tuloihin ja asumistukea ei saa lainkaan, jos asuu esimerkiksi työssäkäyvän puolison kanssa tai tekee itse töitä tästä näkökulmasta “liikaa”. Opiskelijoiden keskimääräinen velkataakka on yli tuplaantunut alle kymmenessä vuodessa. Opintolainan nostajia on enemmän ja opintolainaa nostaneilla on aiempaa enemmän velkaa. Suomessa mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen on heikennetty muun muassa aikuiskoulutustuen poistolla. EU-tasoiset päätökset jatkuvan oppimisen tukemisesta parantaisivat Suomessakin mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.
Ammattikorkeakouluille harjoittelut muodostavat merkittävän osan opinnoista. Alasta riippuen harjoittelua on vähintään 30 opintopistettä, joka vastaa yhden kokonaisen lukukauden opintoja. Harjoittelut asettavat kuitenkin eri alojen opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat eivät nimittäin saa harjoittelusta senttiäkään korvausta, siinä missä esimerkiksi tekniikan aloilla jo harjoittelusta voi tienata 2350-3200 euroa kuussa (Insinööriliiton palkkasuositukset opiskelijoille).
Palkattomat harjoittelut liittyvätkin pääasiassa naisvaltaisiin aloihin. Harjoittelut saattavat myös olla vuorotyötä, jolloin palkalliset, opintojen ohessa tehtävät työt täytyy jättää tauolle. Toimeentulo on niukkaa, lainaa täytyy kenties nostaa enemmän ja tietyn alan valinnut opiskelija valmistuu todennäköisesti suuremmalla velkataakalla. Palkattomia harjoittelupaikkoja ei monilla aloilla edes välitetä opiskelijoille ja niitä tehdään vain sellaisessa tilanteessa, jossa muuta paikkaa ei ole löytynyt ja esimerkiksi valmistuminen uhkaa venyä tämän vuoksi. Kohtuullista, maan hintatasoon suhteutettavaa palkkaa tulisikin saada jokaisesta harjoittelusta. Tämä lisäisi tasa-arvoa kaikkialla EU:ssa ja samalla saattaisi lisätä opiskelijaliikkuvuutta ulkomailla suoritettavaan harjoitteluun. Seuraavassa artikkelissa pohdimme lisää EU:n sisäiseen opiskelijaliikkuvuuteen liittyviä asioita.
EU-vaalit toimitetaan yhtä aikaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Vaalipäivä on sunnuntai 9.6.2024. Ennakkoäänestys Suomessa on 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä edustavat Suomea Euroopan parlamentissa seuraavat viisi vuotta. Vuoden 2019 EU-vaaleissa koko Suomen äänestysaktiivisuus oli 42,7 prosenttia. Nuorista ja nuorista aikuisista (18-34 -vuotiaat) äänesti selvästi alle 30 prosenttia. Euroopan parlamenttiin valitaan 720 jäsentä eli meppiä, jotka edustavat Euroopan unionin kansalaisia unionin tasolla. Suomesta parlamenttiin valitaan 15 jäsentä.
Lähteet:
- Kuinka paljon suomalainen opiskelija saa tukia verrattuna ruotsalaiseen, norjalaiseen ja tanskalaiseen? Selvitimme (Yle 29.9.2023)
- Valtion talousarvioesitykset 2023
- Europarlamenttivaalit 2019, katsaus äänestämiseen europarlamenttivaaleissa (Tilastokeskus)
- Opiskelijan palkka-asiat (Insinööriliitto)
- Opintolainoja nostettiin yhä runsaasti koronnoususta huolimatta (Suomen Pankki 28.2.2023)
- Vahva ja välittävä Suomi – Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023
- Korkeakouluopiskelijoiden EU-vaaliohjelma 2024
This post is also available in English.