METKAn tietoon on tullut, että tekniikan aloilla opiskelijoille tarjotaan yhä enenevissä määrin palkattomia harjoitteluita. Tilanne ei ole eskaloitunut vielä suureksi ongelmaksi ja pääasiassa kyse on yksittäistapauksista. Suunta on kuitenkin väärä ja näihin havaintoihin on tartuttava välittömästi. 

Saavutetuista eduista ei tule luopua

 

Talouden taantuma ei saa johtaa siihen, että jo saavutetuista eduista luovutaan, sillä niiden takaisin saaminen on huomattavasti vaikeampaa. Työnantajat säästävät tällaisessa tilanteessa palkkakuluissa, joten riskinä on, että työnantajat eivät halua palata takaisin palkallisiin harjoitteluihin.

Huolestuttavaa on myös se, että neuvotellusta palkkatasosta ei pidetä kiinni. Esimerkiksi tekniikan alojen opiskelijat ovat pääsääntöisesti saaneet Insinööriliiton opintopisteisiin perustuvan palkkataulukon mukaista palkkaa harjoittelusta. Yritykset ovat alkaneet tarjoamaan matalapalkkaisempia harjoitteluita. Tekniikan aloilla harjoittelut suoritetaan usein lomakaudella kesätyön sijaan. Opiskelijan on saatava elämiseen riittävää, palkkataulukon mukaista palkkaa.

On tärkeää, että opiskelijat ovat itse tietoisia alan yleisestä palkkatasosta ja tuntevat ammattiliittojensa palkkataulukot. Korkeakoulujen on osana opintoja vahvistettava taitoja, joiden avulla opiskelijat uskaltavat vaatia oman osaamisensa mukaista palkkaa. Näistä taidoista on hyötyä harjoitteluiden lisäksi myös työelämässä tulevaisuudessa ja se lisää avoimuutta palkka-asioista puhuttaessa myös tulevaisuudessa. 

 

Palkattomat harjoittelut lisäävät yhteiskunnallinen epätasa-arvoa

 

METKA yhtyy SAMOKin kantaan, että palkattomien harjoitteluiden tulisi jo jäädä historiaan. Sosiaali- ja terveysalalla harjoittelut ovat edelleen pääsääntöisesti palkattomia. Opintojen edetessä opiskelija voi toki työllistyä esimerkiksi kesäksi oman alan tehtäviin ja hyväksilukea työn osaksi opintoja. 

Palkattomat harjoittelut juuri sosiaali- ja terveysaloilla, eli naisvaltaisilla aloilla, on kuitenkin suuri rakenteellinen ongelma, joka johtaa taas uusiin haasteisiin. Kun opiskelija ei saa työpanoksestaan palkkaa, joutuu hän hankkimaan lisätuloja palkkatyöllä. Käytännössä yhtälö on kuitenkin hankala, erityisesti jos opiskelija tekee harjoittelunsa kolmivuorotyössä. Tämä taas johtaa opintolainan määrän lisääntymiseen. Opiskelija valmistuu riesanaan suurempi lainataakka, huonompi taloudellinen tilanne ja mahdollisesti uupumus. 

Samaan aikaan palkallisesti harjoittelunsa suorittaneella on valmistuessaan parempi taloudellinen tilanne ja mahdollisesti pienempi lainataakka. Taloutta ei ole myöskään tarvinnut vahvistaa niin paljoa palkkatyöllä, sillä opintoja on saanut käytännössä edistettyä palkallisesti. 

Kaikista harjoitteluista tulisi saada riittävää palkkaa, riippumatta opiskeltavasta alasta tai tutkinnosta. 

 

Korkeakoululla on myös oltava vastuu

 

Yritykset pyrkivät luonnollisesti maksimoimaan tuotot. Palkattomia harjoitteluita siis tullaan varmasti tarjoamaan opiskelijoille nyt ja tulevaisuudessa. Korkeakoulujen tulee kuitenkin toimia omalta osaltaan portinvartijana siinä, että palkattomien harjoitteluiden rekrytointi-ilmoituksia ei välitetä opiskelijoille eteenpäin, eikä opiskelijoita kannusteta hakemaan sellaisia omatoimisesti. Kun opiskelijan ei tarvitse tehdä niin paljon töitä elinkustannusten kattamiseksi, valmistuu hän todennäköisemmin määräajassa. Opiskelujen aikaisen työnteon vaikutusta valmistumiseen ja opinnoissa viivästymiseen on tutkittu ja yhteys on havaittavissa.

Kun tilanne työmarkkinoilla on huono, saattaa osa opiskelijoista silti päätyä suorittamaan opintoihin kuuluvan pakollisen harjoittelun palkattomasti. Tällaisen päätöksen on kuitenkin oltava aina opiskelijan itsensä. Tämä asetelma on ristiriidassa korkeakoulujen tahtotilan kanssa, sillä tavoitteena on tukea opiskelijoiden valmistumista ajallaan, ei luoda rakenteita, jotka viivästyttävät sitä.

 

Lähteet:

Insinööriliiton palkkasuositukset opiskelijoille ja valmistuneille 

Työskentelyn vaikutus opiskelijoille opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen, Tilda Nummi, Turun Yliopisto 2024 

 

Justus Kalliokoski

Hallituksen puheenjohtaja

Metropolia Ammattikorkeakoulun Opiskelijakunta METKA

 

Ida Salminen

Hallituksen puheenjohtaja

Metropolian kulttuurialan opiskelijayhdistys Demoni ry

 

Mohammed Amaan

Hallituksen puheenjohtaja

Erasmus Student Network Metropolia

 

Eetu Forssell 

Hallituksen puheenjohtaja

Gooni ry

 

Mia Vaim 

Hallituksen varapuheenjohtaja

Gooni ry

 

Mikael Helenius

Hallituksen puheenjohtaja

Helsingin tekniikan alan opiskelijat – HTO ry

 

Iiris Hytönen

Hallituksen puheenjohtaja

Bio- ja kemiantekniikan sekä energia- ja ympäristötekniikan opiskelijayhdistys – Me Bien ry

 

Tony Sivén

Hallituksen puheenjohtaja 

Myllypuron rakennusalan opiskelijat MYRO ry

 

Kim Löfgren

Hallituksen puheenjohtaja

Karamalmin aineopiskelijat KaMA ry

 

Kia Laitinen

Hallituksen puheenjohtaja

Rakennusarkkitehtikilta RAK ry

This post is also available in English.