Edustajistovaalit

Opiskelijakunnan ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajisto, jonka vaalisivuilla olet nyt. Edustajisto koostuu 25 varsinaisesta ja enintään 25 varajäsenestä, jotka valitaan vuosittain edustajistovaaleilla. Äänioikeutettuja vaaleissa ovat kaikki opiskelijakunnan jäsenet.

Edustajistolla on päätäntävalta taloudesta, strategiasta ja toimintasuunnitelmasta sekä merkittävistä päätöksistä opiskelijakunnan vuosittaisessa toiminnassa.

Edustajiston päätökset toteuttaa METKAn hallitus, jonka edustajisto valitsee kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitus myös raportoi toimintasuunnitelman, talousarvion ja strategian käytännön toteutuksesta edustajistolle.

METKAlla on myös palkattuja asiantuntijoita tukemassa edustajiston ja hallituksen työtä.

Seuraavat edustajistovaalit järjestetään syksyllä 2024.

Seuraavat edustajistovaalit järjestetään syksyllä 2024.

Miten asetun ehdolle?

Seuraavat edustajistovaalit järjestetään syksyllä 2024.

Ehdolle asettuessasi sinun on päätettävä, asetutko ehdolle sitoutumattomana ehdokkaana vai liitytkö vaaliliittoon, jonka muodostaa kaksi (2) tai useampi ehdokas. Vaaliliittoon kuulumalla parannat mahdollisuuksiasi päästä läpi vaaleista, sillä edustajistovaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa eli liitossa olevien äänet lasketaan yhteen ja sen pohjalta muodostetataan suhdeluku jokaiselle ehdokkaalle.

Tämän lisäksi vaaliliitot ja / tai sitoutumattomat ehdokkaat voivat muodostaa keskenään vaalirenkaan. Tämä parantaa pienten listojen ja / tai sitoutumattomien ehdokkaiden mahdollisuuksia vaaleissa suhteessa isompiin liittoihin. Tarkempaa tietoa vaaliliittojen ja -renkaiden toiminnasta löydät alempaa

Toimi siis seuraavasti:

1. Tee päätös lähteä ehdokkaaksi
2. Päätä lähdetkö sitoutumattomana ehdokkaana vai osana vaaliliittoa
2.1 Päättäessäsi lähteä liiton ehdokkaaksi ota yhteyttä vaaliliiton vaaliasiamieheen
2.2 Päättäessäsi lähteä sitoutumattomana täytä ehdokasilmoitus
3. Tee kampanja ja voita vaalit!

HUOM! Vaalilautakunta päivittää vaalisivuille kaikki virallisesti perustetut ja tietonsa luovuttavat vaaliliittojen vaaliasiahenkilöt, jotta potentiaaliset ehdokkaat voivat ottaa kiinnostaviin liittoihin yhteyttä. Jos oman alasi vaaliliittoa tai haluamaasi poliittista vaaliliittoa ei ole vielä virallisesti perustettu, kannattaa tiedustella oman koulutusalan tai kampuksen opiskelijayhdistyksiltä, miten voit päästä mukaan vaaliliittoihin, tai olla yhteydessä omaksi kokemansa puolueen paikallistoimijoihin, joilla voi olla tietoa poliittisista vaaliliitoista.

Mitä edustajistossa toimiminen tarkoittaa?

METKAn edustajisto on opiskelijakunnan lakisääteinen toimielin, joka käyttää ylintä päätäntävaltaa opiskelijakunnan asioista. Se koostuu 25 varsinaisesta edustajiston jäsenestä ja enintään 25 varajäsenestä, jotka on valittu yleisellä jäsenäänestyksellä ehdolle asettuneiden keskuudesta. Edustajiston tehtävinä on muun muassa päättää opiskelijakunnan strategisesta linjasta, toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä antaa päätöksiä isoista asioista kuten opiskelijakunnan hallituksen valinnasta ja investoinneista sekä muutoksista opiskelijakunnan linjaan.

Edustajistotyö ei kuitenkaan ole täysipäiväinen luottamustoimi. Edustajisto kokoontuu vuoden aikana yleisesti noin kerran kahdessa kuukaudessa poislukien kesäkuukaudet eli vuoden aikana kokouksia kertyy yleensä viidestä seitsemään. Kokoukset ovat kestoltaan muutaman tunnin mittaisia ja ne järjestetään pääasiassa ilta-aikaan jollakin Metropolian kampuksista. Edustajiston jäsenten tärkein tehtävä onkin pysyä yleisesti kärryillä opiskelijakunnan toiminnasta ja valmistautua kokouksiin huolella, mahdollisesti oman vaaliliiton edustajien kanssa, jotta liiton näkemykset ovat yhteneväiset.

Ehdolle asettumista ja edustajistotyötä ei todellakaan kannata pelätä! Kyseessä on erinomainen keino kartuttaa kokemusta ja omaa osaamista suomalaisesta järjestökentästä ja päästä vaikuttamaan opiskelijakunnan toimintaan erittäin konkereettisella tasolla – edustajistossa juuri sinä päätät siitä mitä METKA tekee ja mihin se käyttää opiskelijoiden suomaa valtaa ja rahaa!

Edustajistokausi on kalenterivuoden mittainen.

Äänioikeus

Edustajistovaalissa on äänioikeus jokaisella opiskelijakunnan jäsenvelvoitteen suorittaneella opiskelijakunnan varsinaisella jäsenellä. Jokaisella äänioikeutetulla on yksi (1) ääni. Ääntä voi käyttää vain henkilökohtaisesti. Äänestyksessä noudatetaan vaalisalaisuutta.

Äänestäminen

Vaalit suoritetaan sähköisellä äänestystavalla.

Äänten laskeminen

Vaalitulos lasketaan vertauslukujen perusteella. Vaaliliittoon ja/tai vaalirenkaaseen kuulumattoman ehdokkaan saama äänimäärä on ehdokkaan lopullinen vertausluku.

Vaaliliittoihin ja -renkaisiin kuuluvat ehdokkaat järjestetään äänimääränsä suuruuden mukaan. Saman äänimäärän saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa. Vaaliliiton tai -renkaan ensimmäiselle ehdokkaalle merkitään vertausluvuksi vaaliliiton koko äänimäärä, toiselle puolet (1/2) siitä, kolmannelle yksi kolmasosa (1/3) ja niin edelleen.

Lopuksi kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujensa suuruuden mukaan. Saman lopullisen vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee vaaliliiton sisällä laskettu vertausluku.

Henkilökohtaisen äänimäärän tai vertausluvun ollessa sama, ehdokkaiden keskinäinen järjestys arvotaan. Valituiksi julistetaan suurimman lopullisen vertausluvun saaneesta ehdokkaasta lähtien niin monta kuin vaalissa on täytettäviä paikkoja.

Lisäksi edustajistovaalissa julistetaan varajäseniksi ei-valituksi tulleet ehdokkaat vartailuluvultaan suurimmasta alkaen, siten että varajäseniä voi olla enintään yhtä monta kuin varsinaisia jäseniä.

Seuraavat edustajistovaalit järjestetään syksyllä 2024.

Vaaliliitto

Jos kaksi (2) tai useampi ehdokasta haluavat muodostaa vaaliliiton, on siitä tehtävä vaaliliiton perustamisilmoitus. Vaaliliitoksi voi yhtyä korkeintaan niin monta ehdokasta, kuin vaalissa on valittavia.

Vaaliliiton perustamisilmoitukseen merkitään vaaliliiton nimi ja mahdollinen tunnus sekä luetellaan ehdokkaiden nimet ja syntymäajat. Ehdokas ei voi olla useammassa kuin yhdessä vaaliliitossa. Vaaliliitolle valitaan yksi (1) edustaja. Edustajaksi voidaan valita joku ehdokkaista.

Vaalirengas

Vaalirenkaan voi perustaa kaksi (2) tai useampi vaaliliittoa, kuitenkin niin että vaalirenkaassa on ehdokkaita enintään kaksi kertaa valittavien määrä. Vaalirenkaaseen voi vaaliliiton tai vaaliliittojen lisäksi liittyä vaaliliittoihin kuulumattomia ehdokkaita. Vaaliliitto tai yksittäinen ehdokas ei voi kuulua useampaan kuin yhteen vaalirenkaaseen. Vaalirenkaan perustamisesta on tehtävä vaalirenkaan perustamisilmoitus.

Vaalirenkaan perustamisilmoitukseen merkitään vaalirenkaan nimi ja mahdollinen tunnus sekä luetellaan vaaliliittojen nimet. Vaalirenkaalle valitaan yksi (1) edustaja. Edustajaksi voidaan valita joku ehdokkaista.

Ohjeita liiton tai renkaan nimeämiseen

Ehdokkaan, vaaliliiton tai -renkaan nimi tai tunnus ei saa loukata kenenkään henkilökohtaisia oikeuksia eikä olla kaupallinen tai muuten sopimaton. Mikäli nimi tai tunnus ei täytä edellä määrättyjä vaatimuksia, on vaalilautakunnalla oikeus hylätä nimi tai tunnus. Tällöin kuitenkin ehdokaslista, vaaliliitto tai vaalirengas on otettava mukaan ehdokasluetteloon, mikäli siihen kuuluvat ehdokkaat ovat vaalikelpoisia ja asiakirjat muutoin oikein laaditut. Tällöin ehdokaslistalle, vaaliliitolle tai vaalirenkaalle ei merkitä tunnusta.

Kampanjointi

Äänestäjille ja jopa ehdokkaille on joskus epäselvää mihin opiskelijakunnan edustajisto oikeastaan voi vaikuttaa. Tässä tärkeimmät esimerkit:

• hallituksen nimeäminen
• jäsenmaksun hinnan päättäminen
• opiskelijaedustajien valitseminen erilaisiin toimielimiin, esimerkiksi Metropolian hallitukseen
• opiskelijakunnan budjetin ja toimintasuunnitelman hyväksyminen
• hallituksen toiminnan ohjaaminen

Lisäksi edustajiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat puhe- ja läsnäolo-oikeutettuja hallituksen kokouksissa. Vaikuttaa voi myös tekemällä erilaisia aloitteita.

Opiskelijakunnan hallitus käyttää toimeenpano- ja valmisteluvaltaa. Esimerkiksi asiakirjojen valmisteluun edustajiston jäsenet voivat vaikuttaa omalla aktiivisuudellaan. Käytännössä edaattorin työ on kokousasiakirjoihin perehtymistä, kokouksissa istumista ja vaikuttamista, opiskelijakunnan tapahtumien seuraamista ja mahdollisten omien/vaaliliiton intressien edistämistä esimerkiksi aloitteiden kautta.

Esimerkkejä mihin edustajisto ei suoranaisesti vaikuta:

• edustajisto ei puutu, jos opettaja on opiskelijan mielestä epäpätevä
• edustajisto ei päätä Sodexon ravintolatoiminnasta
• edustajisto ei päätä asioista, jotka ovat Metropolian päätösvallan alla
• edustajisto ei voi suoraan vaikuttaa, onko ammattikorkeakouluissa kunnallinen terveydenhuolto vai YTHS

Näihin kaikkiin esimerkkeihin löytyy useimmiten muita, suorempia vaikuttamisväyliä. Edustajistossa keskustellaan monenlaisista asioista ja keskustelu tulee toki aina toimeenpanovaltaa käyttävän hallituksen tietoon, mutta on hyvä tiedostaa, että edustajisto päättää opiskelijakunnan päätösvallan alla olevista asioista. Ulkoisiin tekijöihin vaikutetaan muilla keinoin.

Kampanjointi kampuksilla ja sosiaalisessa mediassa

Ketään ei saa painostaa tai kehottaa äänestämään kampanjointipaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Jokaisen äänestäjän tulee antaa äänestää rauhassa ja vaalisalaisuus säilyttäen. Kampanjointiständillä tai sen välittömässä läheisyydessä tulee aina olla virallinen METKAn ehdokaslistajuliste sen jälkeen, kun ne ovat asetettu saataville. Sosiaaliseen median käytössä kampanjoinnissa on noudatettava tässä ohjeessa määriteltyjä eettisiä pelisääntöjä.

Eettiset pelisäännöt

Yksittäistä vastaehdokasta, vaaliliittoa tai muitakaan ei saa mustamaalata tai loukata. Vastaehdokkaiden vaalimainoksia ei saa töhriä, siirtää tai poistaa paikaltaan. Mainonnassa ei saa käyttää yksityishenkilöä tai tiettyä ryhmää halventavaa sopimatonta kieltä. Mainonta ei myöskään saa olla rasistista tai muulla tavalla ristiriidassa METKAn tai Metropolian tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien linjausten kanssa.

Käytännön järjestelyt

Varsinainen äänestys tapahtuu sähköisesti henkilökohtaisen ja kertakäyttöisen äänestyslinkin kautta, joka toimitetaan äänestyksen alkaessa äänioikeutettujen Metropolia Ammattikorkeakoulun sähköpostiosoitteisiin (etunimi.sukunimi@metropolia.fi). Sähköposti sisältää kertakäyttöisen tunnuksen lisäksi tarkemmat toimintaohjeet.

Vaalivilppi

Vaalivilppiin syyllistyy henkilö, joka
– ottaa osaan vaaleihin toisen nimissä
– ostaa tai myy ääniä
– äänestää useamman kerran
– estää toista millään tavalla äänestämästä
– pakottaa toisen äänestämään
– tahallisesti tuhoaa vaalien vaalimainoksia
– tai syyllistyy muuhun vilpiksi katsottuun toimintaan.

Kampanjointimääräysten rikkominen

Kampanjointimääräysten noudattamisen valvonnasta vastaa vaalilautakunta. Edellä mainittuun vaalivilppiin syyllistynyt henkilö voi vaalilautakunnan päätöksellä menettää äänioikeuden ja mahdollisuuden asettua ehdolle käynnissä olevassa ja seuraavassa vaalissa. Lievissä ja merkitykseltään vähäisistä rikkomuksissa vaalilautakunta voi harkintansa mukaan antaa kirjallisen varoituksen, julkisen moitteen tai rikkomuksen koskiessa vaaliliittoa tai -rengasta päättää purkaa kyseisen vaaliliiton tai renkaan.

Havainnot vaalivilpistä tai kampanjointimääräysten rikkomisesta tulee toimittaa kirjallisesti vaalilautakunnalle sähköpostitse osoitteeseen vaalit@metkaweb.fi.